Onomatopoeettinen ajatus

Suomen kieli kuvataan usein käsitteellä onomatopoeettinen. Toki kielen ohella meillä on paljon muutakin onomatopoeettista. Nyt kun Suomi on valittu yhtenään maailman onnellisimmaksi maaksi, meidän on aika raottaa onnemme taustoja myös naapureillemme. Hiven onnea ja ehkä voimme välttää myös keskustelun Natosta tai EU:n turvatakuista. Lainaan kirjoitustani Bulevardiin noin vuosikymmen sitten, jolloin onnemme oli vielä liki neitseellistä eikä siitä puhuttu ja ylistetty osana globaalia kilpailua ja siinä menestymistä. Onni on ikään kuin poliitikon taito estää ihmisiä puuttumasta asioihin, jotka kuuluvat heille. Paksu nahka, joka on Jumalan lahja. Onni muistuttaa suurta valhetta. Mitä suurempi se on, sitä suurempi on mahdollisuus, että siihen myös…
Read More

Halla-ahon inhorealismia

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Jos kysymys olisi esitetty ennen tapahtumia Ukrainassa, meidän olisi helppo vastata kuten tähänkin asti ja sulkea silmämme reaalimaailman julmuuksilta. Nyt se ei ole enää mahdollista, jolloin ratkaisun tekeminen edellyttää inhorealismia. Kuka edustaa Suomessa poliitikoistamme nasevaa älyä ja sen ohella inhorealistista tapaa arvioida kylmiä tosiasioitamme? Epäilemättä valtaosa miehistä tietää vastauksen ja naisista osa yrittää arvailla ja vihaa koko käsitettä. Inhorealismia elävä nainen on todellakin harvinaisempi kuin miehet ja shakin peluu tai historiasta oppiminen on miesten kohdalla ehkä hiven yleisempää kuin mihin olemme oppineet feminismin kohdalla kokemaan. Isämme kun olivat ihan oikeissa sodissakin. Perussuomalainen puolue on äijäpuolueena tunnettu…
Read More

Murroskulttuurin mediaa – yhden asian ilmiöt

Elämme murroskulttuurin aikaa, jossa kysymyksiä ja käsitteitä viljellään enemmän kuin vastauksia. Ne näkyvät jopa omien kirjojeni kansisivujen otsikoissa. On siirrytty utopioista dystopiaan, hybridiyhteiskunta kouristelee sekin ja joku käyttää tätä syntynyttä kaaosta hyväkseen oivaltamatta, kuinka kaaosteoria on sekin jo olemassa ja sillä myös kannattajansakin. Jälkeenpäin kirjoitettava historia löytää avainkäsitteet ja epäilemättä Venäjän kouristelu mainitaan ensimmäisten joukossa rinnan ilmastokriisin tapaa haastaa taloustieteemme, jossa parhaassa tapauksessa läntinen maailma ja EU löysi kompassinsa ajoissa. Sen sijaan suuremmat, maailmankuvat paradigmaisesti muuttaneet ilmiöt, ovat vielä meiltä piilossa. Me elämme kyllä niiden keskellä, mutta niiden ymmärrys ja merkitys jää myöhemmän historian kirjaamaksi. Pidä kuitenkin väkivalta mielessä, sinne…
Read More

Sama parantaa saman-homeopaattinen maailmankuva

Saksalainen lääkäri Samuel Hahnemann julkisti homeopatian periaatteet ensi kerran vuonna 1796. Homeopatian keskeiset teokset ovat Hahnemannin kirjoittamat Organon der rationellen Heilkunst (1810), Materia Medica Pura vol 1–4 (1811–1818) ja Die chronischen Krankheiten (1828).  Organon der rationellen Heilkunst -teoksen vuonna 1921 julkaistu kuudes painos on edelleen homeopatian perusteos. Myös Hippokrates (460–377 eaa.) mainitsi kirjoituksissaan samankaltaisuuden periaatteen sairauksien hoidossa. Oksentamista Hippokrates lääkitsi antamalla oksetusta lisäävää lääkettä. Paracelsuksen (1493–1541) kerrotaan niin ikään parantaneen ruttotautisia antamalla leivänpalassa potilaan tautieritettä. Hahnemann työskenteli lääketieteellisten kirjojen kääntäjänä ja sitä tehdessään törmäsi huomioon, jossa selitettiin, miten tärkeää on lääkkeen testaaminen terveellä ihmisellä. Kääntäessään skotlantilaisen lääkärin ja kemistin William…
Read More

Mikä ihmeen kaaosteoria?

Ennen kuin alat haukkua minua ja kertoa kuinka tarpeetonta on hankkia useita tohtorin tutkintoja sekä luonnon- että ihmistieteissä, jopa taidetta mukaan liittäen, ota aikalisä ja avaa taas kerran Wikipedia. Katso mitä siellä kerrotaan kaaosteoriasta ja onko joku ehkä kirjoittanutkin siitä ja jopa kirjoja kirjoittanut. On kirjoittanut, hyllymetreittäin löytyy sekä luonnontieteistä että ihmistieteistä, mutta myös niitä yhdistellen. Ne ovat vaikeita asioita. Etenkin rinnakkain ja sisäkkäin niistä kirjoittaen ja tehden myös helposti luettavia ja jopa hauskoja. Silloinkin kun tuloksena on kaaosta ja maailman talouden romahdus, myrskyjä ja sotiamme. Ihminen kun järjestelmineen ei poikkea mitenkään muusta luonnosta. Paitsi että kyky järjestää kaaos on…
Read More

Mikä ihmeen resilienssi?

Resilienssi on syytä tuntea käsitteenä ensin psykologisena ja OMAA ITSEÄ KOSKEVANA. Vasta sen jälkeen yhteiskunnallisena ja sosiologisena tai valtiota, saati vaikeita hybridi- ja kyberturvallisuutta koskevina ilmiöinämme. Lisäksi se on tunnettava mieluiten sellaisena kuin luemme sen Wikipediasta, ts. ymmärrämme sillä samaa mahdollisimman monen kokemuksena. Näin siksi että saamme kuulla tuosta käsitteestä nyt yhtenään ja olemme kaiken aikaa hybridi- ja kybervaikuttamisen alla eläviä YKSILÖINÄ. Wikipedia lomakkeen alareuna: Mitä Wikipedia sitten sanoo resilienssistä yksilön kokemuksena? Googlaa: Resilienssi. Siirry siis navigaatioon. Siirry Wikipedian hakuun: ”Resilienssi tarkoittaa psykologiassa psyykkistä palautumiskykyä. Se on psyykkinen ominaisuus, jota toisilla ihmisillä tai yhteisöillä on enemmän kuin toisilla. Siinä missä…
Read More

Klusteritaloudesta kohti klusteripolitiikkaa ja -mediaa.

Käsite ”Cluster policy” ja ”Cluster economy” saavat yhdessä käsitteen ”Cluster articles” ja ”Cluster art” kanssa googlaten liki kuusi miljardia löydöstä. Niitä siis käytetään käsitteinä maailmalla enemmän kuin vaikkapa hakien erotiikka tai pornosivujamme. Ne on syytä tuntea myös Suomessa sekä poliitikkojen puheissa että medioissamme. Etenkin sosiaalisen median purkauksissa. Kirjoitin vuoden alkaessa menneen vuoden artikkeleista kaksi kirjaa. Yhteen kun eivät nyt mahtuneet. Toki kotisivultani ne voi lukea myös yhtenä artikkeleiden kokoelmana, klustereina.  Sivuja syntyi 1417 ja ne ovat täyttä asiaa. Klustereiden sisään et voi kirjoittaa mitä tahansa roskaa. Siinä kun rakennelma hajoaa ja muuttuu perinteiseksi mediaksemme. Mitä tällä mahdetaan tarkoittaa? Sehän tunnetiin…
Read More

Ennuste ja skenaario Pohjolan tulevaisuudelle.

Elämme totuuden jälkeistä aikaa. Tällainen aika turhauttaa ihmiset, joiden työ on hakea totuutta tieteen kautta ja usein vielä empiiristä elämää suosien. Kun samaan aikaan siirryimme mediayhteiskuntaan, sanoista tuli käyttäytymistämme ohjaavia kuvien rinnalla. Millaisia sanoja sitten käytämme tänään? Suuri yliopistojen yhteinen, miljoonia englannin- ja espanjankielisiä sanoja kirjojen kautta tutkinut ohjelma on viimein tulostanut löydöksensä. Mitä he sitten löysivät? Tunteisiin ja intuitioon perustuvat sanat ovat valtavasti yleistyneet, mutta samalla faktoihin ja järkeen vetoavat sanat vähentyneet viimeisen 40 vuoden aikana. Kun tähän lisätään sosiaalisen median tunteisiin vetoavat kuvat, elokuvista nyt puhumattakaan, meistä on tullut tunne ihmisiä ja järjen käyttö on kadonnut jonnekin horisonttiin…
Read More

Matka kohti kurjuusindeksiä – stagflaatiota

Matka kohti kurjuusindeksiä – stagflaatiota 2008-2022 Venäjän nykyinen sota ja talousromahdus saivat alkunsa maanantaina 9. elokuuta 1999. Sinä päivänä demokraattisen Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin kertoi nimittävänsä pääministeriksi turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan Vladimir Putinin. Kaikkien ällistykseksi Jeltsin jatkoi toivovansa, että suurelle yleisölle tuntemattomasta Putinista tulisi hänen seuraajansa. Tosin oli sotaan ja romahdukseen toinenkin syy, mutta se tarina on jo 1700-luvulta alkanut ja jatkui sitten bolsevikkivallankumoukseen 1900-luvun alussa. Silloin kaksi rinnakkaista vallankäyttäjää, maallinen ja henkinen, lopetettiin ja jäi vain tsaari ja kommunistit. Näin sotakaan ei ollut enää pyhää sotaa saati ammattilaisten käymää teknisin välinen, diplomatian jatkamista toisin keinoin, vaan pelkkä rikos ja…
Read More

Maailman onnellisin maa ja baobabin siemenet

Samaan aikaan kun Suomi valitaan jo viidennen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi,Yhdysvaltain ja Kiinan päämiehet ovat keskustelleet keskenään ja hakeneet yhteistä linjaa siinä, miten asennoitua Venäjän päämiehen aikeisiin ja motiiveihin. Olen varma, että tulevat sukupolvet tulevat näistä keskusteluista kirjoittamaan runsaasti. Sikäli kun heitä nyt vielä Telluksen pinnalle saa syntyä Venäjän päämiehen toimia samalla seuraten. Suomen onnesta on taas heitetty kolikkoa ennenkin eikä siihen voi luottaa. Nuorempana miehenä Putin vieraili useinkin Pietarin virkamiehenä ja kaupunkinsa lähettiläänä Suomen Turussa. Olin silloin itsekin siellä usein virkaani hoitaen sekä samaan aikaan myös Oulun yliopiston tutkijana ja opettajana toimien. Pelasin ikään kuin varman päälle jo…
Read More