Halloween ajan pelkoja

Pelko on ollut aina käytetyin keino, kun valtaa on jaettu tai organisaatioita johdettu, haettu valtaa tai tunnustusta, säilytetty vanhaa. Kukaan ei ole  sen ulkopuolella. Herra se on herrallakin. Pelon tasapainon oletettiin takavuosina estävän despoottien sokean vallankäytön ja demokratian pelko oli tuolloin myös demokratian alku. Oli kyse sitten kylmästä sodasta, vanhemmasta tai uudemmasta organisaatiosta, kulttuurien törmäyksestä tai  tavastamme markkinoida itseämme nykyisin uudessa mediayhteiskunnassamme.

Empatiaa ja hermeneutiikkaa johtamiseen

Taantuma menneiden vuosien kokemuksiin ei enää auta uudessa innovaatiota vaativassa yhteiskunnassa vaikka konsevatismi olisi kuinka vanhenevan yhteiskunnan toimintatapojamme ja pelko sen osana. Innovaatioiden synnyssä, uusissa orgainsaatioinnovaatioissa, innovaatiopolitiikassa, pelkoa käytetään aseena jarruttaa uuden syntymää ja tarrautuen symboliikkaan, symbolikieleen ja estäen kielen tulkinnan hermeneutiikka, Hermes jumalan pohtiva ja myöhemmin myötäelävä ymmärrys.

Kieli on filosofisen pohdinnan  vanhin ja perinteisin väline sekä kohde. Uskontojen symbolit, kulttuuriset erityispiirteet, normit ja dogmit, tieteen mallit ja teoriat ovat tyypillisiä säilyttäviä ja usein pelolla ylläpidettyjä innovaatioiden esteitä myös tässä pohdinnassa. Ne on tunnettu iät ajat mutta niiden merkitys talouden pysäyttäjänä on oman aikamme tunnistama ilmiö ja liitetty usein konservatismiin. Ikääntyvä kansakunta on konservatiivinen pelkoineen.

Intuitio johtajan tautina

Kun organisaatioissa jatketaan vanhoja tottumuksia ja rutiineja, uuden syntyminen on mahdotonta. Jos organisaatiot vielä kopiovat niitä toisiltaan, innovatiivinen johtamistaito on täysin hukassa. Intuitiivisesti oikeilta tuntuvat ratkaisut ovat aina rutiinia ja harvoin, jos koskaan, oikeita eivätkä ikinä innovatiivisia. Oravanpyörässä juoksevat poliitikot ja johtajat eivät yksinkertaisesti ehdi tai jaksa tehdä muuta kuin vanhan toistoa, rutiineja. Uuden aloittaminen on silloin mahdotonta ja sitä myös vastustetaan varoen dogmaattista valtakoneiston kaatumista.

Uuden aloittaminen alkaa sillä että lopetamme vanhan, suljemme vanhat ovet ja haemme kokonaan uudet ovet. Turvallisuushakuisuus kun sulkee pois innovaation vaatiman välttämättömän riskinoton. Ministerin tuolin saavuttanut duunari ei ole johtaja. Hän pitää kiinni saavuttamastaan lottovoitosta ja johtamisen sijasta alkaa aliohjata koko minieteriötään selkärangallaan, intuitiivisesti taiteillen.

Populismi innovoinnin jarruna

Kieli, ajattelumme ja kommunikointimme väline, muuttuu populismiksi silloin, kun vaikea sanoma on siirrettävä median kautta kenen tahansa ymmärrettäväksi. Populismi on mahdollista demokratian ääniä kalastelevassa elämässä oppositiossa mutta ei enää silloin, kun tehtävänä on mutkikkaan hallinnon hoito osana innovaatiopolitiikkaa. Sama pätee populistiseen mediaamme.

Johtamisessa pelot, väsyminen ja vanhan toisto ovat noidankehä, joka on myrkkyä innovaatioyhteiskunnan taloudelle. Johtaminen on äärimmäisen haastava psykologian muoto ja edellyttää erityisherkkyyttää, pelisilmää ja sellaisten asioiden oivaltamista, joita on pidetty usein vähempiarvoisina. Innovaatiot kun syntyvät prosesseissa, jotka ovat etäällä arjen rutiineistamme. Niissä on mukana empatian ohella myös estetiikkaa tai eettistä ymmärrystä.

Intuitiivinen johtaminen ja tekeminen on aina saman kehän kiertämistä. Selkäytimellään johtavat eivät johda lainkaan vaan toistavat traditiota. Juuri tätä kautta myös estetään johdettavien luontainen kyky muuttua uusien tehtäviensä mukana. Se estetään pääsääntöisesti juuri peloilla ja estäjä on epävarma johtaja ja häntä pelolla myötäilevät johdettavat.

Noidankehä ja Hegelin spiraali

Kun kaikki muut keinot on käytetty, lama muuttunut stagnaatioksi,  suomalaisilla on tapana taantua menneeseen ja pyrkiä hallitsemaan juuri pelolla. Jos eivät muuten arvosta tai kunnioita niin ainakin pelkäävät, on se viimeinen tapa käyttää valtaa ja kylvää pelkoa. Siihen se kyllä sitten loppuukin ja apua on haettava ulkopuolelta. Näin mallia korjataan joko Ruotsista haetun mallin avulla tai tukeutuen Venäläiseen osaamiseen. Omaan kulttuuriimme  plagioidut mallit eivät aina oikein sovellu. Vastauksia voi hakea tähän vaikka toisen väitöskirjani sivulta (Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka).

Turhaumat ja pelon aseet vievät lopulta aina aggressioon ja väkivaltaan, alistamiseen, nöyryyttämiseen, kiusaamisyhteiskunnan elämöintiin. Näistä kansakuntien kohdalla fasismi on tyypillinen trauman frustraationa syntyvä ilmiö. Se ei ole arvo tai aate vaan toimintatapa niin äärivasemmalla kuin oikeallakin. Oli ihminen sitten mielestään äärikonservatiivi tai radikaali liberaali.

Fasismin juuret löytyvät lajikehityksemme luolista ja sen hallinta on geeneissämme. Demokratian tehtävänä on valvoa, ettei fasismi pääse kukkimaan toimintatapana. On varottava, ettei kitketä jo lapsena vääriä taimenia ja päästetä Boababin siemeniä räjäyttämään koko pieni planeettamme, kertoo aikuisten satu Antoine Saint Exuperyn Pikku Prinssissä.

Ainut pysyvä on muutoksen pysyvyys

Uuvuttavaa puuhaa se on mutta siihen on panostettava jo varhaiskoulutuksessamme. Taimenena ne kun ovat aivan samannäköisiä. Lisää aiheesta kirjoissani ja uusimmassa, Hämen vaaleista kertovassa, jatkona vuonna 2005 alkaneelle kirjasarjalleni. Netissä niitä ei voi edes polttaa.

Oikein hyvää Pyhäinpäivää, ”All Saints Day”. Halloween päivänä  poikkeaa melkoisesti omasta tavastamme viettää pyhäinpäivää niin kauan kuin se alkoi muuttua siinä missä Joulu kekriajan pukkeineen ja pakana-ajan juhlineen. Matka kekripukista hohottavaan ja kaupalliseen, punanuttuiseen ja valkopartaiseen joulupukkiin on pitkä, eikä niillä ole mitään yhteistä eikä juuri yhteistä myöskään kirkolliseen jouluumme.

Jotkut muutokset ovat kulttuurisesti hitaita ja jotkut taas reaaliaikaisia ja nopeita. Nämä uudet nopeat muutokset ovat omalle kulttuurillemme ja kielialueellemme vieraita. Kykymme vastaanottaa uusia suuri muutoksia ovat luonnon ääniä matkivan onomatopoeettisen kilemme avulla rajallisia eikä kieltämme ”kyökkikielenä” käytetä lainkaan tieteen kielenämme. Kuten ei matematiikassa kymmenjärjestelmäämme.

 

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts