Kirjoittamaton kirja No.LVIII (58)

Ancient robot – Leonardo da Vinci (AI-tulkinta)

Johdanto robotiikkaan

Tekoäly ja robotiikka – algoritmien aikaan

Facis de necessitate virtutem (Seneca) – Teet välttämättömyydestä hyveen

Elämme aikaa, joka tullaan muistamaan algoritmeista, tekoälystä ja robotiikasta. Nuo käsitteet ovat hämääviä siinä missä aikanaan käsitteet sosiaalisesta mediasta, jollaista ei kielemme ymmärrä. Haastatellessani suomalaisia tuhatmäärin, joko itse tai kymmenien oppilaitteni avustamana, käsite ”sosiaalinen” oli poistettava kyselylomakkeiltamme jatkuvien väärinkäsitysten seurauksena. Hyvin merkittävä osa suomalaisten tunnekielessä sosiaalinen aiheutti joko hyväksyntää tai vihamielisiä purkauksia lähestyen käsitettä ”sosialistinen”.

Moni kieltäytyi jopa haastattelusta, saatuaan kuulla kuinka kysymysten joukossa oli käsite ”sosiaalinen”. Epäilemättä vielä tänään vuonna 2023 syksyllä ja ensilumien aikaan moni suuren ikäluokan edustaja ja sota-ajan lapsi ei oikein hyväksy sosiaalisen median postiaan, jossa mukana on liian paljon väärän maailmankuvan sävyjä sekä ajoilta, jotka halutaan viimeinkin unohtaa. Hyvin suomalaiseen tapaansa. – ”Finnico more.” Päteekö sama vielä alkuvuodesta 2026? Olisiko tämä kohta korjattava virheellisenä? Onko suomalainen käsitejärjestelmä ja sen tulkitsijat muuttuneet parin vuoden aikana ja mihin suuntaan? Kun sukulaisemme ovat käymässä, meidän on ajateltava heidän hyviä puoliaan, muuten heitä olisi mahdoton sietää, totesi Bernard Shaw pian puoli vuosisataa sitten ja tarkoittaen toki muita kuin meitä suomalaisia. Maailman onnellisimman maan kansalaisia.

Algoritmi käsitteenä on tuttu 1970-luvun tietokoneitten ajoilta ja sen opiskelleiden käyttämänä. Omista opettajistamme, tuon ajan professoreista, osa ei tietokoneita hyväksynyt lainkaan ja oletti niiden olevan ohimenevän ilmiön. Samaan aikaan me nuoremmat jouduimme yhdistelemään yliopistojen uusia koneita toisiinsa helpottaaksemme suurten tutkimusaineistojen käsittelyä. Olimme ensimmäisen polven tietokonefaneja ja internetin syntyminen helpotti meitä siinä missä Nokian menestys sekä lopulta sen siirtyminen meille tuttuun ympäristöön Kalifornian piilaaksoon. Osa meistä oli työskennellyt IASP:n ja AURP:n globaalissa verkostossa ja jopa hallinnossa. Näin etenkin omalla kohdallani siinä missä myös hallituksemme työrukkasessa yliopistojemme suuntaan, korkeakouluneuvostossa. Hallituksemme nimesi sen jäsenet eikä tuosta kunniasta voinut edes kieltäytyä. Olkoonkin että se edellytti matkoja Oulun yliopistosta Helsinkiin kello kuuden aamulennolla maanantaisin. Siinä liekki oli hyvin lähellä savua ja se riitti – ”Flamma fumo est proxima.” (Plautus).

Jotta kirjoittamaani ja sen latinankielisiä lisäyksiä voisi ymmärtää paremmin valaisen ilmiön taustaa. Elämme vaihetta, jossa robotiikka ja tekoälyksi kutsuttu leviää räjähdysmäisesti ja edellyttää sen helpottamista sekä käyttöä myös omassa kulttuurissamme. Prosessi auttaa globaalien käsitteiden avaamista kuten aikanaan lukiossa ja lääketieteessä, luonnontieteellisessä tiedekunnassa, käyttäen latinankielisiä ”tieteellisiksi nimiksi” lukioissa kutsumiamme kasvien ja eläinten nimiä ja heimoja. Niiden viljely avasi omalla kohdallani varhain sellaisen maailman, joka on tänään hyvä tuntea juuri robotiikan ja tekoälyn käytön yleistyessä. Olen joko onnen poika tai vain kohtalon pyörässä. – ”Fotunae filius” – ”Fortuna erota volvitur.” Sukupuuni mukaan edustaen joko Kalpaveljeksiä, Fransiskaaneja tai Dominikaanimunkkeja.”Fratres militiae Christi, Fratres minores, Fratres praedicatores.” Kristuksen sotaveljiä, Vähäisempiä veljiä tai Saarnaajaveljiä.

Robotiikkaan ja algoritmeihin ei liity mitään pyhää ja vaikeasti ymmärrettävää, päinvastoin. Sama pätee luonnontieteisen tiedon liittämiseen ihmistieteisiin poikkitieteisellä tavalla ne myös hallitenkin. Mieluiten vielä molemmissa tiedekunnissa (Natural science/ Human science) väitellenkin tohtoriksi. Se ei ole ylivertainen tehtävä ensinkään, olkoonkin että takavuosien ”Big science war” jätti ikävät arvet tälle työllemme. ”Fortuna fortes metuit, ignavos premit.” (Seneca). – ”Rohkeita Kohtalo kaihtaa, pelkureita painostaa.” Näin rohkenin kirjoittaa kolme vuotta sitten. Rohkenenko vielä vuonna 2026?

Poikkitieteisyys ei tarkoita, toisin kuin usein kuvaamme, samaa kuin tieteiden välisyys tai monitieteisyys. Kansainvälisyys konferensseissa, IASP:n ja AURP:n järjestämissä, tapaamme ihmisiä hyvin erilaisista kulttuureista ja tiedeyhteisöjen jäseninä rinnan tutkimusta rahoittavien tahojen kanssa. Syntyminen Yhdysvalloissa helpottaa osallistumista näihin tapahtumiin. Kaupallisuus ja poikkitieteisyys ei ole siellä niin ahdasmielistä, kuin mitä usein omassa kulttuurissamme ja Euroopassa yleensäkin. Kuppikuntaisuus on alkujaan hyvin vanhan kulttuurin tuotetta Euroopassa, vanhalla mantereella, ja liittyy mm. kolonialismin aikaisiin traumoihin. Toki ne alkavat helpottaa, olkoonkin että tapahtumat vaikkapa Ukrainassa ja Lähi-Idässä herättävät näitä ikäviä ilmiöitä aika ajoin horroksestaan. Jäätyneet sodat ovat surullinen ilmiö terroristeineen. Näissä liekki on aina hyvin lähellä savua. – ”Flamma fumo est proxima.” (Plautus). Onko Euroopan ja Yhdysvaltain suhteissa jotain sellaista, joka on vierasta suhteillemme Kiinaan ja itäiseen naapuriimme? Ovatko ystävät meillä sukulaisten siunattu korvike? Onko meillä kolmenlaisia ystäviä: niitä jotka pitävät meistä, niitä joiden asenne on neutraali ja niitä jotka vihaavat meitä (Nicolas Chamfort).

Mitä sitten oman aikamme robotiikka ja tekoäly tuo mukanaan juuri tässä ajassa oman aikamme yhteiskunnalliseen ja globaaliin ilmapiiriin sekä oman arkemme hoitoon, on syytä avata aluksi kysyen sitä algoritmeilta ja robotiikalta itseltään. Tällöin on kuitenkin syytä muistaa, kuinka robotiikka muistuttaa shakin peluutta ja sen opettamista algoritmeille. Robotiikka oppii lopulta täydelliseksi pelaajaksi, ja on varmasti voittamaton, mutta sen kyky luoda pelistä jotain kokonaan uutta on yhtä mahdotonta kuin muuttaa jalkapallossa maalin kokoa tai jääkiekossa niitä sääntöjä, joilla kiekko siirrellään maalilta toiselle. Se ei ole taiteiden tiedekunta. – ”Facultas artium.”

Me rakastamme teknologiaa, rationaalista ja pragmaattistakin, mutta samaan aikaan opiskelemme lapsesta alkaen heittämään palloa koriin tai voimistelemaan hevoseksi kutsutulla telineellä tai renkailla, juoksemalla täsmälleen samanmittaisen radan sekä välttelemään heittämästä keihästä ja moukaria muuten kuin täsmälleen samoja välineitä käyttäen ja menestyen toistojen kautta lihaksiamme ja hermostoamme kehittäen. Syynä kulttuurinen ja narsistinen tarve sekä aplodit. Vain harvoin pelkkä suuttumus saa aikaan säkeitä. – ”Facit indignatio versum.” (Juvenalis). Ovatko ystävät todellakin sukulaisten siunattu korvike vuonna 2026 ja Suomessa eläen? (Hugh Kingsmill).

Robotiikka toimii täsmälleen samalla tavalla. Se oppii shakin idioottimaiset säännöt siinä missä mitä tahansa toistoa, plagiointia, kopiointia, yhdenmukaisia ja valmiita lauserakenteita, toistamaan tuhansia miljoonia kertoja ja hetkessä, suorittamaan mutkikkaita laskutoimituksia sekä muistaen niiden tuoman palkitsevuudenkin. Yhdenmukaisuus ja toistot ovat oman aikamme kulttuurien yhteinen yhdistäjä ja opiskelemme sen jo varhain lapsena. Siitä palkitaan, ja myös oma aivotoiminta hakee samaa mihin robotiikka on ohjelmoitu ja ylivertainen kilpailija alkaen shakkipelistä. Siitä myös palkitaan, olkoonkin ettei se oikein auta vaikkapa selviytymisessä autiolta saarelta ilman keskiluokkaista elämäntapaamme, kulttuuria ja slummissa syntyen. Hanki siis elämä – Fac ut vivas.

Hidas kehitys ja luovuus, innovatiivisuus ei ole robotiikan eikä oman aikamme menestyjän vahvinta osaamistamme. Emme selviä autiolta saarelta hakematta sellaisia ratkaisuja, joita slummikulttuuri tuottaa lapsilleen ratkaistaessa vaikeita selviytymiskeinoja ulkopuolella keskiluokkaisen tylsän, mutta samalla turvatun elämämme. Juuri tähän poikkitieteisyys hakee tieteitten rajapinnoilta sellaisia innovaatioita, joita robotiikka ei voi tuottaa. Vaate ei tee munkkia – ”Habitus non facit monachum.” Jos kaikki puhuisivat edessäpäin saman kuin selän takana, yhteiskunta ei olisi mahdollinen (Honore de Balzac). Se että jouduin opiskelemaan jo ennen kouluikää runoja sekä lausumaan niitä juhlissa ja kilpailuissa, teki minusta nähtävästi poikkeavan, koulukiusatun samalla. Sen vastapainona oli hankittava hyvä fyysinen kunto, nopeus ja kyky pitää puoliaan myös fyysisesti. Opin puhumaan hyvää ystävistäni ja vaikenemaan vihollisistani. Jos kiusaajalleni käy kehnosti, en saa siitä hyvitystä hänen ikävälle käyttäytymiselleen minua kohtaan. Tunnen häntä kohtaan sääliä joka ei ole sillä kertaa sairautta.

Toisto, plagiointi, kopiointi ja tämän palkitseminen yhdenmukaisena toimintana peleineen on digiaikamme kirous ja robotiikka sen ilmentymä. Uusien innovaatioiden synty vaatii poikkeavaa käyttäytymistä, kokonaan uutta näkökulmaa, konservatiivisia ja toistavia rakenteita vältellen, mutta myös ottamalla riskejäkin. Lait ja normit, uusavuttomuus ovat juuri hitaan innovaation tuotetta ja sitä ylläpitäviä voimiamme. Parempi aito vihollinen kuin epäaito ystävä. Vanha ystävä on paras peili. Älä luota uuteen ystävään enempää kuin vanhaan viholliseen. Parempi kunnon vihollinen kuin epäaito ystävä. Uskollinen ystävä on lääkäriä hyödyllisempi. Pidä tosi ystävästä kiinni molemmin käsin.

Autiolta saarelta selviää slummin kasvatti varmasti paremmin kuin tylsyyteen ja voimattomuuteen nääntyvä tapojensa ja tottumustensa kautta orjuutettu läntisen keskiluokkaisen kulttuurin tuote. Robotiikka on rakentunut vastauksineen vastaamaan juuri näihin kysymyksiin. Seuraavassa joitakin kysymyksiä, jotka avaavat tätä oman aikamme tapaa käsitellä hyvinä pitämiämme valintoja, mutta nyt robotiikan antamina vastauksinamme. Tässä kulttuurissa jopa kirjoilla on kohtalonsa. – ”Habent sua fata libelli.” Eikä vaate tee munkkia. – ”Habitus non facit monachum.”

Oheiset muutamat kysymykset kertovat kuinka Default (GPT -3.5) ChatGPT vastaa muutamaan hyvin yleisluonteiseen kysymykseen:

Tekoälyn eettiset kysymykset: ChatGPT

Tekoälyyn liittyy useita eettisiä kysymyksiä, jotka herättävät keskustelua ja vaativat tarkempaa harkintaa. Tässä on joitakin tärkeimpiä tekoälyn eettisiä kysymyksiä:

1. Autonomisen aseistetun tekoälyn eettisyys: Käyttöönottoon liittyy kysymyksiä siitä, onko autonomisille aseistetuille tekoälyjärjestelmille annettava valta päättää ihmishenkien kohtalosta, ja miten niiden toimintaa voidaan valvoa ja rajoittaa.
2. Yksityisyyden suoja ja valvonta: Tekoälysovellukset, kuten kasvojentunnistus ja äänentunnistus, voivat loukata yksityisyyttä. Miten varmistetaan henkilötietojen turvallisuus ja käyttäjien suostumus?
3. Syrjimättömyys ja ennakkoluulot: Tekoälyjärjestelmät voivat perustua historiallisiin tietoihin, jotka voivat sisältää ennakkoluuloja. Miten varmistetaan, etteivät ne syvennä olemassa olevia syrjiviä rakenteita?
4. Vastuu ja päätöksentekojärjestelmät: Kun tekoäly tekee virheitä tai aiheuttaa vahinkoa, kuka on vastuussa? Miten määritellään vastuut ja oikeudelliset seuraamukset?
5. Työpaikkojen korvaaminen: Tekoälyn nopea kehitys saattaa johtaa työpaikkojen menetykseen tietyillä aloilla. Miten yhteiskunta huolehtii uudelleenkoulutuksesta ja uudelleensijoittamisesta?
6. Oikeudenmukaisuus ja päätöksenteko: Kuka tekee lopulliset päätökset tekoälyjärjestelmien ohjelmoimisesta ja miten varmistetaan, että päätökset ovat oikeudenmukaisia ja demokraattisia?
7. Valvonta ja sääntely: Kuinka pitäisi valvoa tekoälyn käyttöä? Tarvitaanko uusia sääntelyjä ja lakeja?
8. Ihmisen ja tekoälyn suhde: Kuinka tekoäly vaikuttaa ihmisen autonomiaan ja päätöksentekoon? Mitä tapahtuu, kun tekoälyt kykenevät itsenäiseen oppimiseen ja päätöksentekoon?
9. Sosiaaliset ja psykologiset vaikutukset: Miten tekoäly vaikuttaa yksilöiden ja yhteiskunnan psykologiseen hyvinvointiin? Voiko tekoäly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen?
10. Ympäristövaikutukset: Tekoälyjärjestelmät voivat vaatia valtavia määriä laskentatehoa ja siten lisätä energiankulutusta. Kuinka voimme vähentää tekoälyn ympäristövaikutuksia?

Nämä kysymykset vaativat huolellista pohdintaa ja keskustelua, ja ne koskevat niin teknologian kehittäjiä, sääntelijöitä kuin yhteiskuntaa laajemminkin. Eettiset ohjeet ja säännökset voivat auttaa ohjaamaan tekoälyn kehitystä kohti vastuullisempaa ja kestävämpää käyttöä.

Habeat sibi – Pitäköön itsellään

Tekoäly ja taide: ChatGPT

Tekoäly ja taide ovat yhdistyneet monin eri tavoin, ja tekoäly tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia taiteen luomiseen ja tulkintaan. Tässä joitakin tapoja, joilla tekoäly liittyy taiteeseen:

1. Luova apu taiteilijoille: Taiteilijat voivat käyttää tekoälyä apuna luomistyössään. Esimerkiksi tekoälyohjelmat voivat generoida kuvia, musiikkia tai runoja, jotka taiteilijat voivat hyödyntää inspiraationa tai muokata omiin tarkoituksiinsa.
2. Taiteen tuottaminen: Tekoälyjärjestelmät, erityisesti generatiiviset adversariaaliset verkot (GAN), voivat luoda kokonaan uutta taidetta. Ne voivat tuottaa kuvia, piirroksia, musiikkia ja muita taideformaatteja. Esimerkkinä tästä on ”AI-taide”, joka on saavuttanut suosiota taidemaailmassa.
3. Kulttuurin ja taideteosten analysointi: Tekoäly voi auttaa taidehistorioitsijoita ja kuraattoreita tunnistamaan ja analysoimaan taidehistoriallisesti merkittäviä taideteoksia, auttaen tunnistamaan piirteitä, jotka ovat vaikeasti havaittavissa ihmisen silmällä.
4. Personointi ja suositukset: Tekoäly voi analysoida yksilön mieltymyksiä ja tarjota personoituja suosituksia taiteen suhteen, kuten suositella musiikkia, kirjoja tai taideteoksia, jotka voivat kiinnostaa käyttäjää.
5. Taide ja robotiikka: Taide voi yhdistää tekoälyn fyysiseen robotiikkaan, jolloin tekoäly voi ohjata robottia maalaamaan tai luomaan fyysisiä taideteoksia.
6. Taidekritiikki ja arviointi: Tekoäly voi myös auttaa arvioimaan taideteoksia ja antamaan objektiivista tietoa niiden laadusta ja tulkinnasta.
7. Taideopetus ja luovuuden edistäminen: Tekoäly voi tarjota (tarjoaa jo) opetusmateriaaleja ja työkaluja taiteen opiskelijoille sekä auttaa edistämään luovuutta tarjoamalla uusia ideoita ja näkökulmia.

Vaikka tekoälyn ja taiteen suhde tarjoaa paljon mahdollisuuksia, se herättää samalla myös eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi, voidaanko tekoälytuotantoa pitää aidosti taiteellisena, ja mitä roolia taiteilijoiden luovuudella on, kun tekoäly osallistuu taiteen luomiseen? Näitä kysymyksiä on tärkeää pohtia ja keskustella taideyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa.

Hac mercede placet – Sopii tällä hinnalla

Tekoäly ja kirjallisuus: ChatGPT

Tekoälyllä on ollut vaikutuksensa kirjallisuuteen monin tavoin, sekä kirjoittamisen että kirjallisuuden analyysin osalta. Tässä on joitakin tapoja, joilla tekoäly ja kirjallisuus liittyvät toisiinsa:

1. Tekoälyn avustama kirjoittaminen: Kirjoittajat ja kirjailijat voivat hyödyntää tekoälyä apuna kirjoitusprosessissa. Tekoäly voi tarjota oikoluku- ja kieliopillisia ehdotuksia sekä auttaa tekstien parantamisessa ja muokkaamisessa.
2. Luova kirjoittaminen: Tekoälyohjelmat, kuten GPT-3 ja sen johdannaiset, voivat generoida kirjoitusta erilaisissa tyyleissä ja aiheissa. Ne voivat auttaa kirjoittajia ideoimaan tarinoita, runoja ja muita kirjallisia teoksia.
3. Kirjallisuuden analyysi: Tekoäly voi analysoida suuria määriä kirjallisuutta, tunnistaa kuvioita, teemoja ja sävyjä, ja auttaa akateemisia tutkijoita ja kirjallisuuskriitikkoja ymmärtämään paremmin kirjallisuuden kehitystä ja vaikutuksia.
4. Käännös ja kulttuurien välinen viestintä: Konekäännösohjelmat, jotka perustuvat tekoälyyn, voivat auttaa kirjallisuuden kääntämisessä eri kielille, edistäen kirjallisuuden saatavuutta eri kulttuureissa.
5. Suosittelujärjestelmät: Tekoäly voi analysoida lukijoiden mieltymyksiä ja tarjota suosituksia kirjoista, jotka he todennäköisesti pitävät kiinnostavina. Tämä auttaa lukijoita löytämään uutta luettavaa.
6. Luovan kirjoittamisen haasteet: Järjestetään kilpailuja ja haasteita, joissa tekoälyt osallistuvat luovan kirjoittamisen tehtäviin, kuten kirjoittavat novelleja tai runoja. Näitä kutsutaan usein ”AI-kirjoituskilpailuiksi”.
7. Digitaalinen kirjallisuus ja pelit: Tekoäly on mukana digitaalisten tarinankerrontapeliemme ja interaktiivisten kirjallisten teosten kehittämisessä, mikä antaa lukijoille mahdollisuuden vaikuttaa tarinan kulkuun ja päätöksiin.

Vaikka tekoäly voi tuoda monia etuja kirjallisuuden ja kirjoittamisen maailmaan, se herättää myös kysymyksiä alkuperäisyydestä, taiteellisesta luovuudesta ja ihmisen roolista kirjoittamisessa. Keskustelut näistä aiheista ovat osa yhä laajempaa ja kasvvaa keskustelua tekoälyn ja kulttuurin vuorovaikutuksesta. Ystävyyttä on vähän vaan ei ystäviä. Voiko tekoäly korvata ystäviä, joiden luotettavuus ja perosoonallisuus on häilyvää toisin kuin tekoälyn kohdalla? Tai joiden älyssä ja lahjoissa on toivomisen varaa? Luonne on sekin arvaamaton ja häilyvä?

Kirjoilla on kohtalonsa – Habent sua fata libelli

Tekoäly ja juridiikka: ChatGPT

Tekoälyllä on monia sovellusmahdollisuuksia juridiikan alalla, mutta se herättää myös useita eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Tässä on joitakin tapoja, joilla tekoäly liittyy juridiikkaan:

1. Oikeudellisten asiakirjojen analyysi: Tekoäly voi auttaa lakimiehiä analysoimaan suuria määriä oikeudellisia asiakirjoja, kuten ennakkotapauksia ja lainsäädäntöä. Se voi nopeuttaa etsintää ja parantaa oikeudellista tutkimusta.
2. Sopimusten luominen ja hallinta: Tekoälyohjelmat voivat auttaa luomaan vaikkapa sopimuksia ja analysoimaan olemassa olevia sopimuksia automaattisesti. Ne voivat myös seurata sopimusten noudattamista.
3. Rikollisuuden ennaltaehkäisy ja tiedon louhinta: Tekoälyä voidaan käyttää ennakoimaan rikollisuutta ja tunnistamaan rikollisuuteen liittyviä kuvioita tiedon louhinnan avulla.
4. Sähköinen todisteiden hallinta: Tekoäly voi auttaa hallinnoimaan sähköisiä todisteita ja tunnistamaan relevantteja tietoja oikeudenkäyntiin.
5. Chatbotit ja asiakaspalvelu: Joissakin oikeudellisissa organisaatioissa käytetään tekoälypohjaisia chatboteja asiakaspalveluun ja oikeudelliseen neuvontaan.
6. Syyttäjän ja puolustuksen apuna: Tekoäly voi auttaa syyttäjiä ja puolustusta valmistautumaan oikeudenkäynteihin tarjoamalla tietoja ja analysoimalla todisteita.
7. Oikeudellinen ennustaminen: Tekoäly voi käyttää koneoppimista ja tilastollisia analyysejä ennustamaan oikeudellisia päätöksiä ja auttamaan asianajajia ja tuomareita tekemään perusteltuja päätöksiä. Entäpä poliitikot ja vaalilupaukset? Voisiko tekoäly hoitaa lainsäädäntöä ja valvoa lakeja ja meille vaaleissa annettuja lupauksia sekä hoitaa myös talouttamme sekä sen poikkitieteistä toteutumista. Ystävyys joka kuolee ei ole koskaan syntynytkään. Voiko algoritminen ystävyys olla uskottavampaa kuin poliittinen lupaus tai pyrkyryys valtaan?

Eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, joita liittyy tekoälyn käyttöön juridiikassa, sisältävät muun muassa seuraavat:

• Vastuu ja päätöksenteko: Kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheitä oikeudellisissa päätöksissä tai suosituksissa?
• Yksityisyyden suoja: Miten varmistetaan, että henkilötietoja käsitellään turvallisesti ja yksityisesti oikeudellisessa kontekstissa?
• Oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys: Miten varmistetaan, että tekoäly ei perustu ennakkoluuloihin ja tukee oikeudenmukaisia päätöksiä?
• Lait ja säännökset: Pitäisikö luoda erityisiä lakeja ja säännöksiä tekoälyn käytölle juridiikassa, ja miten ne tulisi muotoilla?
• Ihmisen ja tekoälyn suhde: Mitä roolia ihmisen tulisi edelleen pelata oikeudellisissa päätöksissä ja kuinka suuri osa päätöksenteosta voidaan siirtää tekoälylle?

Nämä kysymykset vaativat huolellista harkintaa, ja ne ovat osa laajempaa keskustelua tekoälyn vaikutuksista yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmään. Juridiikan alalla tekoälyn käyttö voi tehostaa prosesseja ja parantaa oikeudellista tutkimusta, mutta samalla on tärkeää varmistaa vastuullinen ja eettinen käyttö. Ihmisystävällisyys on aina tekopyhää (George Orwell). Jos näin on, voisiko tekoäly auttaa sen oikaisemisessakin?

Hac lage – Tällä lailla

Tekoälyn tulevaisuus futurologia: ChatGPT

Tekoälyn tulevaisuutta koskeva futurologia on monimutkainen ja spekulatiivinen aihe, mutta voidaan tunnistaa useita suuntauksia ja mahdollisuuksia, jotka voivat muokata tekoälyn kehitystä. Tässä on joitakin avaintekijöitä ja mahdollisia suuntauksia:

• Yleisempi ja osuvampi käyttö: Tekoäly integroituu yhä enemmän jokapäiväiseen elämään ja monille eri toimialoille. Se voi tehostaa päätöksentekoa, lisätä automaatiota ja parantaa palveluita monilla aloilla, mukaan lukien terveydenhuolto, liikenne, koulutus ja talous.
• Autonomiset järjestelmät: Tekoälyt tulevat kehittymään kohti autonomisia järjestelmiä, jotka voivat oppia ja toimia itsenäisesti ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta. Tämä voi liittyä autonomiseen liikkumiseen, tuotantoon ja päätöksentekoon.
• Yhdistetty älykkyys: Yhdistetyn älykkyyden käsite voi muuttua todellisuudeksi, kun tekoälyjärjestelmät voivat kommunikoida ja yhdistää tietonsa toisiinsa. Tämä voi luoda tehokkaita ja monipuolisia älykkäitä järjestelmiä. Homo sapiens ja oikullisuus sekä rajalliset lahjat ja muisti ovat jotain muuta kuin liki rajatomilla resursseilla varustettu tekoälymme.
• Syvällinen oppiminen ja neuroverkot: Tekoälyn kehitys jatkuu kohti syvällistä oppimista ja neuroverkkoja, jotka voivat tunnistaa monimutkaisia kuvioita ja tehdä parempia päätöksiä. Kaiken aikaa mutkikkaamat ja monitieteiset ratkaisut edellyttävät aivoja, joita kone edustaa. Ikävä kyllä ihmisen muisti sisältää vain noi 10 000-200 000 sanaa siinä missä kone biljoonia tarvittaessa. Me ajattelemme ja näemme unemmekin symboleiden avulla. Koneella on niitä monin verroin enemmän eikä se nuku koskaan.
• Ymmärtäminen ja selittäminen: Tulevaisuuden tekoälyjärjestelmät eivät ehkä ole vain ”mustia laatikoita”, vaan ne voivat tarjota parempaa ymmärrystä ja selittää päätöksensä, mikä on tärkeää erityisesti eettisten kysymysten ja läpinäkyvyyden kannalta. Ihmisellä on taipumusta unohtaa ja tunteilla. Emotionaalisia häiriöitäkin eiintyy. Kone on niiltä suojattu.
• Eettiset ja oikeudelliset haasteet: Tekoälyn lisääntyvä käyttö herättää lisää eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, kuten vastuu, yksityisyydensuoja ja syrjimättömyys. Tulevaisuudessa on tärkeää luoda sääntelyjärjestelmiä ja eettisiä ohjeita tekoälyn vastuulliseen käyttöön. Kumpi nämä rajat asettaa. Homo sapiens, Homo nexus vai algoritmit? Kumpi ”ihminen” on uskottavampi?
• Kvanttiteknologian vaikutus: Kvanttitietokoneiden kehitys voi mahdollistaa uusia tekoälyn sovelluksia, joihin perinteiset tietokoneet eivät pysty. Tämä voi muuttaa pelikenttää merkittävästi monilla aloilla, kuten vaikkapa salauksessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Velvollisuutemme on kertoa totuus ystävillemme, niin miellyttävää kuin se onkin.
• Ihmisen ja tekoälyn yhteistyö: Tulevaisuuden visioihin voi kuulua tiiviimpi yhteistyö ihmisten ja tekoälyn välillä, jossa tekoäly toimii ihmisten apuna ja laajentaa ihmisten kykyjä. Vai käykö päinvastoin? Onko näin jo käynyt. Emme tule toimeen ilman koneitamme?
• Työvoiman muutokset: Tekoälyn leviäminen voi muuttaa työmarkkinoita ja työvoiman tarpeita. Joissakin tehtävissä voi olla vähemmän kysyntää, samalla kun uusia työpaikkoja syntyy tekoälyn kehittämiseen ja myös ylläpitoon. Kumpi on silloin työnantaja ja kumpi duunarina?
• Koulutus ja sivistys: Tekoälyn tulevaisuus edellyttää myös koulutuksen ja sivistyksen kehittämistä. Ymmärryksen lisääminen tekoälyn perusteista ja eettisistä kysymyksistä on tärkeää, jotta yhteiskunta voi hyödyntää tekoälyn potentiaalia vastuullisesti. Vai onko niin että eläminen ramman kanssa opettaa meidät myös ontumaankin?

On tärkeää huomata, että nämä ovat vielä spekulatiivisia näkemyksiä tekoälyn tulevaisuudesta, ja toteutuvat suuntaukset riippuvat monista tekijöistä, mukaan lukien teknologian kehitys, sääntely ja yhteiskunnan suhtautuminen tekoälyyn. Tekoälyn tulevaisuus on edelleen monimutkainen ja ennustamaton, mutta se tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja haasteita.

Habemus papam – Meillä on paavi.

Tekoäly ja demokratia: ChatGPT

Tekoälyllä on merkittäviä vaikutuksia demokratiaan ja yhteiskuntaan laajemmin. Nämä vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että haastavia. Tässä joitakin keskeisiä kysymyksiä ja huomioita tekoälyn ja demokratian suhteesta:

Positiiviset vaikutukset:

• Tietoon perustuva päätöksenteko: Tekoäly voi tarjota tehokkaita työkaluja tiedon analysointiin ja päätöksentekoon. Se voi jo nyt auttaa päätöksentekijöitä perustelemaan päätöksensä paremmin ja tarjoamaan objektiivista tietoa. Tuleeko tästä jopa sääntö eikä poikkeus? Kuka silloin käyttää tosiasiallista valtaa?
• Osallisuuden lisääminen: Tekoäly voi auttaa laajentamaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua poliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi äänestysjärjestelmien ja sähköisten konsultaatioiden kautta. Onko tämä jo nyt vuonna 2026 sääntö eikä poikkeus? Onko enää paluuta kuin edetä yksisuuntaisesti ja kumman hyväksi silloin?
• Tiedon jakaminen ja läpinäkyvyys: Tekoäly voi auttaa hallituksia ja julkishallintoa jakamaan tietoa tehokkaammin ja lisäämään läpinäkyvyyttä päätöksentekoprosessissa. Kun näin jo on, koska tulee raja jossa havaitsemme olevamme osa algoritmista vallankäyttöä?
• Syrjinnän torjunta: Tekoälyä voidaan käyttää tunnistamaan ja torjumaan syrjintää ja epätasa-arvoa yhteiskunnassa. Kun näin jo on, vaadimmeko silloin lisää juuri tekoälyyn pohjautuvaa päätöksentekoa?

Haasteet ja huolenaiheet:

• Syvät väärennökset ja disinformaatio: Tekoälyllä on mahdollisuus tuottaa syviä väärennöksiä, jotka voivat hämätä ihmisiä ja vaikuttaa vaaleihin ja päätöksentekoon. Disinformaation torjuminen voi olla vaikeaa.
• Yksityisyydensuoja: Tekoäly kerää suuria määriä tietoa, ja on vaara, että yksilöiden yksityisyyttä rikotaan. Tietoturvaa ja yksityisyydensuojaa koskevat kysymykset ovat keskeisiä. Kun näin jo on, koneet keräävät valtavia tietomääriä, miten on oman tietomäärämme kanssa? Kumpaan luotamme?
• Syrjivät algoritmit: Tekoälyalgoritmit voivat sisältää ennakkoluuloja ja syrjiä tiettyjä ryhmiä. Tämä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin päätöksiin ja lisätä eriarvoisuutta. Voiko sitä enää lisätä maailmassa, jossa pelko on päälimmäisenä ja sodan uhkan estää vain liian pitkälle viety asetollisuus ja sen pelko.
• Valta-asetelmat: Tekoälyn käyttöön liittyvä valta voi keskittyä harvoille, mikä voi uhata demokraattista päätöksentekoa ja kansalaisten osallistumista. Sikäli kun sellaista yksityiseen kansalaiseen liittyvää demokraattista valtaa on olemassakaan. Onko mitään hävittävää?
• Ihmisen ja koneen suhde: Tekoäly voi korvata ihmisiä tietyissä tehtävissä, mikä voi johtaa työpaikkojen menetykseen ja samalla jo nyt taloudellisiin haasteisiin. Onko tämä kysymys myöhäsyntyinen?
• Eettiset päätökset: Kuka päättää, miten tekoälyä käytetään ja millaisia arvoja siihen on ohjelmoitu? Eettiset ohjeet ja sääntely ovat tarpeen. Ehkä kone ja Homo nexus hoita sen itse?

Demokratian ja tekoälyn suhde vaatii tasapainoa teknologian kehityksen ja yksilön oikeuksien, yhteisöjen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden välillä. Sääntelyä ja läpinäkyvyyttä koskevat toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että tekoäly palvelee demokratian ja ihmisten etuja eikä uhkaa niitä. ”Kohtalokas sattuma tai ahdistaa niskassa.” – ”Fatalis causa” – ”Faucibus urget.”

Tekoäly ja media: ChatGPT

Tekoälyllä on kasvava merkitys mediassa todella monissa eri muodoissaan. Me elämme mediayhteiskunnassa ja kirjani ”Uusi mediayhteiskunta”, ”Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma”, ”Social media economy”, ”Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikkaa osa I ja II” , ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan”. ”Social media economy and strategy – Algorithms and robotics”, ”Sosiaalisen median ja tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma”, ”Homo nexus ja eksponentiaalinen ihminen – Luovuuden renessanssi” – ”Liber librorum: Arctic babylon – Hono nexus – Ex machina”, ”Sanat tyhjyydestä – ääni ajasta”, ”Maailman yhteinen akseli” jne. ovat osa tätä tekoälyn ja mediamme yhteistä kenttää. Tekoälyksi mainittu vaikuttaa sekä median tuotantoon että kulutukseen. Tässä on joitakin keskeisiä tapoja, joilla tekoäly liittyy mediaan:

Media-tuotanto:

• Sisällöntuotanto: Tekoäly voi auttaa luomaan sisältöä eri muodoissa, mukaan lukien uutisartikkelit, blogikirjoitukset ja jopa käsikirjoitukset. Joissakin tapauksissa tekoäly voi tuottaa täysin autonomisesti tekstiä.
• Videon ja äänen luominen: Tekoäly voi generoida ääntä ja kuvaa, mikä on hyödyllistä esimerkiksi videoiden editoinnissa ja äänikirjojen tuottamisessa.
• Henkilökohtainen sisältösuositus: Mediayhtiöt ja alustat käyttävät jo nyt tekoälyä suosittelujärjestelmien kehittämiseen, jotta ne voivat tarjota samalla hetkessä käyttäjille yksilöllisempiä sisältösuosituksia.
• Käännökset ja monikielisyys: Tekoäly on tehokas kielikäännösten tuottamisessa, mikä auttaa mediaa tavoittamaan kansainväliset yleisöt. Oikeammin mediayhteiskunta ja sen muodot ovat näkyvin osa oman aikamme yhteiskunnallista ja ympäristöllistä muutostamme. Muutokset ovat poikkititeinen ja tieteiden välinen samaan aikaan ja siten vaikeasti hallittava tai ohjailtava. Perinteisen sektoroituneen ja pirstaleisen yhteiskunnan ja sen ympäristön rinnalla kulkee myös sellainen ”mediayhteiskuntamme”, jonka määrittely on perinteisin välinein mahdotonta. Mikään ei imartele perinteistä mediaamme niin paljon kuin tulkinta siitä että mediamme on imartelun arvoinen.

Media-kulutus:

• Uutisten kuratointi ja faktantarkistus: Tekoäly voi auttaa käyttäjiä kuratoimaan uutisvirtaansa ja tunnistamaan epätosia tai harhaanjohtavia uutisia faktantarkistuksen avulla.
• Kieliprosessointi ja tekstianalyysi: Tekoäly voi auttaa käyttäjiä myös analysoimaan ja ymmärtämään monimutkaisia tekstejä, kuten poliittisia puheita ja raportteja.
• Mediatutkimus ja analyysi: Mediaorganisaatiot ja tutkijat käyttävät tekoälyä analysoimaan mediasisältöä ja tunnistamaan trendejä ja mielipideilmaisuja.
• Sisällön suodatus ja sensuuri: Joissakin maissa tekoälyä käytetään sensuroimaan tai rajoittamaan sisältöä, mikä voi rajoittaa sananvapautta ja tiedon saatavuutta… jne. jne.
• Tämä on vasta alkua. Mediayhteiskuntaan ja sen hybridiin on palattava aina silloin kun meillä on jotain erityistä sanottavaa tai koettavaa. Ihminen joka ei kyennyt elämään yksin on kyvytön elämään myös tässä uudessa mediayhteiskunnassammekin.

Eettiset ja yhteiskunnalliset haasteet ( 1 ja 2 edellä):

1. Luotettavuus ja faktantarkistus: Tekoälyn luoma sisältö voi olla epäluotettavaa, ja sen vuoksi faktantarkistus ja laadunvalvonta ovat tärkeitä.
2. Syvyys ja polarisaatio: Tekoälyn suosittelujärjestelmät voivat syventää käyttäjien omia mielipiteitä ja aiheuttaa polarisaatiota, mikä voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen koheesioon.
3. Yksityisyydensuoja ja henkilötiedot: Mediayhtiöiden on käytettävä tekoälyä vastuullisesti suojellakseen käyttäjien yksityisyyttä.
4. Äänihakujen manipulaatio: Tekoäly voi käyttää ääniprosessointia luomaan väärennettyjä äänitteitä, mikä voi aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten äänihuijauksia jne. jne.
5. Ja kaikki tämä on vasta alkua.

Tekoälyn ja median suhde edustaa monimutkaista vuorovaikutusta teknologian, tiedonvälityksen ja yhteiskunnan välillä. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa keskustelua ja työskennellä yhdessä ratkaistakseen eettiset ja yhteiskunnalliset haasteet, joita tekoälyn käyttö mediassa voi aiheuttaa. Me emme jatkossakaan löydä lepoa muusta kuin ponnistuksesta, samoin kuin liekki ja medialiekkimme on olemassa vain palaessaan.

Hic finis fandi (Vergilius) – Tässä puhumisen loppu

Tekoälyn kritiikki: ChatGPT (1-4 edellä)

Tekoälyyn liittyy useita kriittisiä näkökohtia, jotka liittyvät sen sovelluksiin, vaikutuksiin ja eettisiin kysymyksiin. Tässä on joitakin keskeisiä kriittisiä näkökohtia edellä jo esitettyjen lisäksi. Niitä kun voi luetella määrättömästi. :

1. Yksityisyyden menetys: Tekoäly voi kerätä, analysoida ja käyttää suuria määriä henkilökohtaista tietoa. Tämä herättää kysymyksiä yksityisyyden menetyksestä ja henkilötietojen väärinkäytöstä. Sikäli kun yksityisyys meitä jaksaa vielä kiehtoa.
2. Ennakkoluulot ja syrjintä: Monet tekoälyjärjestelmät perustuvat historiallisiin tietoihin, jotka voivat sisältää ennakkoluuloja. Tämä voi johtaa syrjintään esimerkiksi rekrytoinnissa, lainvalvonnassa ja rahoituspäätöksissä. Tässä ei ole mitään uutta. Vain mittakaavassa tapahtuu muutoksia.
3. Vastuuongelmat: Kun tekoäly tekee virheitä tai aiheuttaa haittaa, on vaikea määrittää vastuullisia osapuolia ja soveltaa oikeudellisia seuraamuksia. Tekoäly on joka tapauksessa ulkopuolella näistä seuraamuksista.
4. Työpaikkojen korvaaminen: Tekoäly voi korvata ihmistyövoimaa monilla aloilla, mikä voi johtaa työttömyyteen ja työpaikkojen menetykseen. Tässäkään ei ole mitään uutta olkoonkin että uudenlainen työ ja sen määrittely voisi nyt vaikuttaa oudolta.
5. Demokratian uhka: Syvät väärennökset ja disinformaatio, joita tekoäly voi tuottaa, voivat uhata demokraattisia prosesseja ja vaaleja. Tässäkään ei ole uutta olkoonkin että disinformaation määrässä ja laadussa voi tapahtua merkittäviäkin muutoksia jne. Demokraattisen yhteiskunnan vaarat ovat luokiteltavissa lukuisiin alaotsikkoihin. Ohessa neljä esimerkkiä:
6. Liiketoiminnan valta: Tekoälyn kehittäjillä ja teknologiayrityksillä voi olla liikaa valtaa, mikä voi johtaa monopolien syntymiseen ja vaikuttaa kilpailuun. Käsite ”monopoli” muuttu ja sen asema on lopulta parhaassakin tapauksessa degeneroitua työksi.
7. Eettiset päätökset: Tekoäly ei tee itse eettisiä päätöksiä, vaan sen ohjelmoijat määrittelevät eettiset parametrit. Tämä voi johtaa eettisiin ongelmiin ja erimielisyyksiin siitä, mikä on oikein. Vanhan käytännön mukaan voimme pettää esimiehiämme mutta emme alaisiamme tai itseämme.
8. Ympäristövaikutukset: Tekoälyn käyttö voi lisätä energiankulutusta ja ympäristö- vaikutuksia, erityisesti suurten tietokonekeskusten ylläpidossa. Syntyy unettomuutta ja pahimmillaan kaiki eivät saa unta edes töissä… jne.
9. Inhimillisen kosketuksen puute: Yhä lisääntyvä tekoälyn käyttö voi johtaa ihmisten välisten vuorovaikutusten vähenemiseen, mikä voi vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja empatiaan. Silloin vanhat keinot palaavat, jolloin tärkeintä on pysyä toimeliaana… jne.
10. Eettiset ohjeet ja sääntely: Puutteelliset eettiset ohjeet ja sääntely voivat johtaa tekoälyn vastuuttomaan ja haitalliseen käyttöön. Tässä ei ole mitään uutta ja näkyvin seuraus on kyky vieroksua työtä vaikka muut sen teksivätkin. Tätä luetteloa voi jatkaa määrättömiin ja päätyä lopulta lukemaan kirjojani.. muitakin kuin kirjoittamatonta..

On tärkeää, että näitä kriittisiä näkökohtia otetaan vakavasti ja että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti ja eettisesti. Sääntely, avoimuus ja eettiset ohjeet ovat keskeisiä tekijöitä tekoälyn kehittämisessä ja sen vaikutusten hallinnassa. Kriittinen keskustelu ja jatkuva seuranta ovat tarpeen varmistaakseen, että tekoäly tukee yhteiskunnan ja yksilöiden etuja. Parempi kulua kuin ruostua ja sanomisen sekä tekemisen välillä on moni kenkäpari kulunut jo ennen tekoälyämmekin.

Elettäisiinkö edelleen myös suomalaiseen tapaan vai olisiko Suomen loppu. – ”Finnico more” – ”Finis Finlandiae! (V.M. Purishkevitsh). Aiheesta lisää pohdittaessa ensin syksyn muita artikkeleitamme ja niiden liittymistä yli 5000 kirjoittamaani artikkeliin, sekä tieteellisiin aikakirjoihin että omiin perinteisiin medioihimme. Kirjan lopussa monografisten julkaisujen lähdeluettelo. Sitä lisätessä tahto kiskoo puolet kuormastani.

Kukaan joka nauttii elämästä ei ole epäonnistunut

Päivä jolloin tätä tekstiä kirjoitan on ristitty ystävänpäiväksi lauantaina laskiaissunnuntain aattona vuonna 2026. Taustalla kuulen lähetystä talviolympialaisten viestistä, jossa suomalaiset naiset hankkivat komeasti toisen pronssimitalimme viestinhiihdossa. Kolmas tulee kun maltamme odottaa seuraavana päivänä ampumahiihdossa ja sekin naisten tuomana. Mistä minä sen voisin tietää? Olen aktiivinen ja alan harrastaja. Elämä ja aktiviteetti ovat sama asia (Ginger Rogers). Edellä olivat tänään vain naapurimme Norjasta ja Ruotsista. Huomenna on muitakin maita kuin Skandinavian maamme, joissa osataan hiitämisen ohella myös ampuakin. Myös naiset ovat taitavia kiväärin käyttäjiä.

Elämme aikaa jossa urheilun huiput ovat vahvasti kiinni ajan hengessä ja sen myös viimeisimmässä teknisessä kehityksessä. Hiihtourheilu tuo mieleeni usein etenkin lukioaikani Iisalmen lyseossa ja luokanvalvojamme Immo Kuutsan. Hänet valittiin myöhemmin hiihtäjiemme päävalmentajaksi ja Immon osaaminen alkoi näkyä mitalien loisteessa ja usein kultaa toivat juuri naiset hihtäjinämme.

Toki Immo oli kiinnostunut myös meidän harrastuksistamme murrosikäisinä poikina, mutta yritys tehdä minusta hiihtäjää olivat liian epätoivoinen tapa siirtää muut taipumukseni ladun avaajasta sen kuluttajaksi. Toki urheilu ja liikunta oli lähellä sydäntäni ja palkittiin kympin suorituksena ylioppilastodistukseeninkin rinnan vaikkapa kuvataiteiden ja miksei myös reaaliaineiden tai matematiikan kanssa harrastukseni jakaen. Se että niistä tuli myöhemmin poikkitieteinen ammattini syntyi ainakin osin juuri liikunnan ja myös kilpaurheilun kautta. Fyysinen ja henkinen kunto ja jaksaminen sekä niiden yhdistäminen olivat lukiomme luokanvalvojan tuotteita. Sekä minulle lisäksi runojen rustaamista ja V.A. Koskenniemeä: ”Elämä on muistamista ja toivomista – ei muuta”.

Muistelmakirjaani on hyvä tehdä maininta urheilusta ja omasta urheilukentästä lehmitarhassa Hernejärvellä, Iisalmen maalaiskunnan itäpuolella. Lapset menestyivät kansallisissa kilpailuissa kunnastamme valtakunnallisissa kisoissa ollen kolmen parhaan kunnan joukossa. Vertailun vuoksi paras kaupunkikunta oli Lahti ja sijoitus juuri ja juuri sadan parhaan joukossa. Se kertoi kaiken mitä maaseutu ja sen harrastukset tarkoittivat tuon ajan Suomessa. Näistä lapsista kasvoi myöhemmin kansallinen nousumme ja juuri maaseutumme ihmeenä. Puoli miljoonaa heistä siirtyi aikuistuttuaan Ruotsiin. Maaseudun suuri aika oli silloin lopuillaan. Oma paikkani oli yliopistoissamme ja tutkimuslaitoksissa sekä poikki- ja monitieteinen tapa ksavattaa uutta sukupolvea tutkijana ja opettajana sekä esitellä meitä maailmalla IASP:n ja AURP:n kaltaisten tiede- ja teknologiapuistojen hallinnossa korkeakouluneuvostomme ohella. Kuvataiteet ja kirjallisuus muuttuivat nekin eläköitymisen myötä lopulta tavaksi jakaa tietoa sieltä mistä omat mediamme eivät sitä löytäneet. Se oli minun tapani nauttia elämästä ja nytkin tätä kirjoitan kello kolme aamuyöstä. Tarkoitus on saada kirja ja muistelmat valmiiksi ennen kun täytän 75-vuotta.

Biotieteet olivat kuiten se joka ohjasi minua yliopistoon ja myöhemmin siellä poikkitieteinen tapa valmistua pohtimaan myös futurologiaa, tulevaisuuttamme ja sen peruina oli vaikkapa vuoden 2025 ensimmäinen kirjani ”Homo nexus ja eksponentiaalinen ihminen – Luovuuden renessanssi”. Se oli järjestykseesä 135. kirjani (ks. lähtet) ja vuoden 2025 ensimmäinen kahdeksasta tuon vuoden kirjoistani. Niinpä lainaan tarkoituksella juuri tähän kirjaani tuon tuottelijaan vuoden kirjoista ensimmäistä, johdatellen sillä kohti pohdintaa, joka juuret löytyvät koululaitoksestamme ja sen tarjoamista eväistämme. Lämmin kiitos opettajillemme ja heistä erityisesti luovaan ja myös liikuntaan rohkaiseville opeillemme. Luovuus, innovoivuus ja poikkitieteinen tapa hakea vastausta yhdessä algoritmien kanssa kilpaillen sekä yhteistyötä tehden oli tapa tehdä muistelmakirja tästä ajastamme samalla lukijoitani muistuttaen. Olen epäilemättä sopivin siitä kirjoittamaan.