Vuoden ensimmäisten päivien epistola.

Vuosin 2020 oli taitekohta, josta paluuta vanhaan ei enää ole. Koronan ohella maailman pysäytti myös tieto ilmaston jatkuvasta lämpenemisestä pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat nekin voimakkaassa liikkeessä ja arvaamattomia. Miljardien rinnalle kansainväliseen politiikkaan vilahti mukaan 12-nollainen biljoona ja lainanotossa myös suomalaiset saivat kuulla vanhojen pyhien rajojemme ja arvojemme murtumisen. Kutsumme aikaa joka maailmakuvat vaihtavana ja paradigmaisena tai siirrämme huolemme hybridiyhteiskuntaan ja sen kouristeluun, mediayhteiskunnan kriisiin. Tällä otsikolla kirjoitettu kirjani on sekin jo vuosien takaa ja siirtynyt kirjoittamiini muistelmiin. Muistelmat taas eivät kerro tulevasta vaan menneestä. Kun uuta kohdataan, syntyy joko kaaos tai sitten mahdollisuus, johon voi myös tarttua. Presidenttimme…
Read More

Vuoden viimeinen päivä.

Vuoden vaihtuminen merkitsee myös ennustamista tulevasta. Tinojen, hevosenkenkien, valaminen uuteen asuunsa on hauskinta taiteen symboliikkaa, mitä muistan lapsuudestani. Isäni oli erehtymätön epämääräisten pintojen ja muotojen tulkitsijana lapsille. Vielä tuolloin en aavistanut, miten merkittävästä aiheesta ja unesta hän meitä silloin herätteli, uudenvuoden aattoiltana. Joulun mystinen taika avautui juuri sillä hetkellä ja muuttui käsin kosketeltavaksi taiteeksi. Koronavuotta edeltänyt vuosi 2019 oli ennuste tulevalle. Siinä mainittiin jo viimeisimmän vuoden 2019 kirjani kannessakin tuleva vuosi ja koronavuotenamme näin se tunnistaen. Siirsin sen myös kanteen ikään kuin varoituksena. Kuva oli otettu kotipihani ja puutarhan edustalta. Jokainen talooni tunkeutuva tervehdtii sitä ensimmäisenä. Sen takana on kirjoitus…
Read More

Liksomin näköinen vihreä liike.

Jari Tervo haastatteli kirjailijakollegaansa, siviilinimeltään tuiki tuntamtonta Pohjois-Suomesta, Tornionjokilaaksosta syntyneenä ja siellä kasvaneena, johdatellen häntä tuttuun tyyliinsä ikään kuin ohjaten huonosti harjoiteltua elokuvaa. Häneltä puuttuvat kuitenkin ne käsitteet, joilla ohjaaja kouluttaa tai professori opettaa joutumatta turvautumaan puppusanageneraattoriin ja kirjailijalle tyypilliseen toimittajana jo opittuun sanojen käytön parodiaan, josta myös suomalaiset takavuosien kirjailijat on tunnistettu juoupuneena uurastuksestaan. Sekoilu sanoilla päättyy lopulta päihteisiin ja mielisairaalaan. Ilmiöllä on toki tieteellinen nimikin, taudin kuvana etenkin läheisille surullinen, mutta samalla tuiki tavallinen Suomessa syntyneenä sekä kaamoksessa eläen. Tervon haastateltava tunnetaan myös nimellä Rosa Liksom. Kuka on tämä pohjoisen kirjailija, kuvatateilija ja monin palkinnoin muistettu suomalainen Jari…
Read More

Apostoli Johanneksen päivänä

Apostoli Johanneksen päivänä Ihminen voittaa, ilmastomuutos on jo täällä, Britannia pärjäsi veikattua paremmin ja Jenni Haukio raivaa kiinnostavaa arvolokeroa, ovat tämän päivän Helsingin Sanomien (27.12)  koronavuoden viimeisiä otsikkojamme. Ensimmäinen otsikko on kirjailija Risto Ihamäen mittavasta haastattelusta ja kirjailijan elämäntyöstä tehty positiivinen lopputulos. Pian loppuva vuosi kuvataan siinä suuren onnettomuuden vuotena mutta samaan aikaan ihmiskunnan historian hienoimpina hetkinä. Olen taipuvainen hyväksymään tuon kirjoituksen perusteet ja myös sen lopputuloksen. Tosin se tarkoittaa samalla poikkeuksellisen syvää ymmärrystä siitä, mistä suuret ongelmat syntyvät ja miten niitä käytetään myös tartuntatautien kevätsiivouksissa sekä ymmärtämällä pienet yksityiskohdat ja suuren maailman ongelmien biologiset, luonnontieteiset tautien synnyn perusteetkin.  Näin…
Read More

Oikein hyvää joulua

Oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa Jouluaaton Helsingin Sanomat (24.12) pohtii ulkomaat sivuillaan, mitä me tiedämme tieteen keinoin arvioiden Jeesuksen elämästä yli kahden vuoistuhannen takaa. Jotkut asiat ovat ehdottoman varmoja. Jeesus todellakin eli ja vaikutti tuona aikana. Hänestä kun on enemmän myös ehdottoman luotettavia kirjoituksia kuin vaikkapa Aleksanteri Suuresta, joka sai nimensä kaupunkien nimiin ja kuvansa kolikkoihin. Uskottavimpina tietoinamme kriittisimmätkin tutkijat pitävät niitä kohtia Jeesuksen elämässä, jotka esittävät hänet häpeällisessä ja erityisen loukkaavassa valossa. Niinpä tieteen kriittisinkin tutkija uskoo toki sen, että Jeesus sai rangaistuksen ja teon oli oltava todella raskauttavan. Hänet kun ristiinnaulittiin. Evankeliumin kirjoittajat olisivat luonnollisesti halunneet nähdä Jeesuksen…
Read More

Toverituomiostuin vaiko tuomarit.

Jos toimittaja tai kansanedustaja pääsee niin pitkälle kuin omaan toverituomioistuimeen, hän on tosi rautainen ammattilainen ja panee saamansa tuomion diplomina seinälleen kehystäen. Se on se viimeinen ja komein saavutus.Kansakin arvostaa näitä rohkeita tyttöjä ja poikiaan. Siinä on rautaisia suomalaisia ja puoluetovereita. Jos tuomiovalta siirrettäisiin tuomareille, juristeille, se olisi sitten jo toinen juttu. Linnakundi kun oikean tuomioistuimen kautta tuomittuna saa arvostuksensa toista kautta ja nämä arvostajat eivät ainakaan toistaiseksi ole kansakunnan kermaa. Saati poliittinen enemmistömme. Siksi perustuslakituomioistuin eroaa niin paljon näistä poliittisista tuomareista ja media omasta omituisesta toverituomioistuimestamme. Sen johtajakin kun vaihtui yhtenään kiitos sen tavan toimia ja toimittajan tavan asennoitua…
Read More

Forssan valtuuston talousarviokokoukselle.

Forssassa 14. joulukuuta 2020 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ajanlaskumme kolmannen vuosikymmenen toinen vuosikymmen päättyi Suomessa kolmeen hallitukseen saman vuoden aikana. Vuosikymmenen aikana olemme kokeilleet seitsemää hallitusta. Kirjoitin vuosi sitten kirjan otsikolla ”Menetetty vuosikymmen”. Toki 1950-luvulla näitä hallituksiamme oli jopa kaksinkertainen määrä, mutta hyvin vaikeissa oloissa ja sotiemme jälkeen paikkaamme Euroopassa etsien ja demokratiaa harjoitellen. Näistä paikallishallinnosta kirjoitin etenkin kirjassani ”Agropolis strategy” jonka Lounais-Hämeen kunnat palkitsivat saapuessani Forssaan ja MTT:n, nykyisen Luken, palveluun viiden tähden ideakilpailunsa ensimmäisellä palkinnolla. Sitä luetaan edelleen runsaasti maailmalla. Aikaa kirjan kirjoittamisesta on nyt liki kolmekymmentä vuotta. Sen seurauksena agro- ja bioparkkeja syntyi maailmalle kymmenittäin ja agronet…
Read More

Avasimmeko oman Pandoran lippaamme.

Kuopiolainen kirjailija Simo Puupponen, Aapeliksi kutsuttu, kirjoitti kirjassaan kuinka nainen muistuttaa Pandoran lipasta. Avasi niistä lippaista minkä tahansa, aina on synti silmien edessä. Tein tästä naisesta jo vuosikymmeniä sitten veistoksen. Myöhemmin kirjan, jossa rohkenen hivenen raottaa hallitusta, jossa suomalaiset ovat valinneet ministereikseen pelkkiä nuoria naisia. Kansilehdessä osoitan tämän kaiken käynnistyneen Anaxagoraan ajasta ja myös luostarilaitoksen syntyneen samoilta sijoilta siinä missä rahakin syntyi mutta myös tiede ja taide, läntinen kulttuurimme. Oma sukuni on ylläpitänyt tuota laitosta maksaen sinne veronsa saman nimistä tilaa ja purjekuntaa ylläpitäen, Luostarilaa Kallaveden tuntumassa, yli 3000 hehtaaria savolaista metsää, suota, vaaroja ja jokia, somerikkoa rajalla harjujaksona, lähteinämme.…
Read More

Kekkoslandiasta viherlandiaan – viherpesun historiaa.

Paikallinen media ja Helsingin Sanomat (12.12) hoitavat osuutensa ja lainaavat myös presidentin latteuksiksi kutsumiaan itsestäänselvyyksiä pääkirjoituksessaan. Tarvitaan nyrkkiä tai sitä vastaavaa hoitamaan hommat kuntoon kun perustuslakivaliokunta ei siihen poliitikkoineen kykene ja pilaa oman kärkiehdokkaansa mahdollisuudet. Cityvihreä keskusta johtajineen on sekin palaamassa juurilleen. Väkiluku Itä-Lapissa on kasvussa sekin ja Rovaniemellä vastaillaan Joulupukin saamiin kirjeisiin. Perustuslakituomioistuin vuosisata myöhässä on kuitenkin hankala aihe käsiteltäväksi kriisiin joutuneen mediayhteiskunnan toimesta. Valmiit organisaatiot kun eivät kilpailua kaipaa ja pitävät kiinni omasta vallastaan sekä rapautuvat samalla yhä oudompien amerikkalaisten presidenttien pilatessa vallankäyttäjän maineen myös sen itäisimmässä osavaltiossamme, Suomessa. Suurvallan uskottavuuden ylläpito kun on vielä hankalampaa uudessa sähköisessä…
Read More

Median ja poliitikon välinen suhde.

Olemme palanneet ties monennenko kerran sitten Urho Kekkosen aikojen pohtimaan, onko poliitikko henkilö, joka kertoo mitä media kirjoittaa ja mistä toimittaja tietonsa hankkii. Perustuslaki unohtuu mutta niin myös valiokunnan työn luonne perustuslakiamme ymmärtäenkin ja juristien kieltä käyttäen. Ei poliitikon hankkimaa omaa emotionaalista kieltämme ja sen murteita. Median merkitys vallan vahtikoirana on Suomessa uusi ilmiö. Vielä Kekkosen aikana ja maakuntalehtiemme toimiessa puolueensa pää-äänenkannattajina uutiset olivat poliittisia, maakuntalehden puolueen näköisiä, jolloin Kekkosen myllykirjeet saattoivat lähteä hyvinkin olemattomasta toimittajan hairahduksesta pienessä maakuntamediassa. Sosiaalisen median myötä samalla kansan oma ääni pääsi valloilleen ja sitä on nyt kauhisteltu. Kansan ääni kun on kärttyisä ja sanan…
Read More