Ei oireita pidä hoitaa vaan tautia.

07.10.2022 Kun ruotsalaiset päästetään jakamaan Nobeleita, tuloksena on oireiden hoito sen sijaan että hoitaisimme itse tautia. Kirjallisuus on siitä tyypillisin esimerkki. Kun venäläiset päästetään irti, koko ajan saamme pelätä Suomessa, mihin suuntaan putinismi alkaa eskaloitua. Putinismi on mytomanian ja eskapismin muodostamaa oireilua. Ruotsalaiset jakavat Alfred Nobelin perillisinä palkintonsa briteille (30), ranskalaisille (16) ja saksalaisille (14). Omille kansalaisilleen he antavat puolet siitä mitä saksalaisille (7) mutta enemmän kuitenkin kuin venäläisille kirjailijoille (6). Italialaiset saavat saman määrän kuin venäläiset (6). Puolalaiset kirjailijoina ja sanan käyttäjinä ovat liki saman arvoisia kuin tanskalaiset ja norjalaiset yhteensä (5 ja 6).  Samoin kiinalaiset, kreikkalaiset ja japanilaiset…
Read More

Nobel ehdokkaiden punnintaa.

Ongelmana liian hitaat hevoset ja liian nopeat naiset. 06.10.2022 Nobelin kemian palkinto ei yllättänyt ja yksi kolmesta palkinnon saajista, yhdysvaltalainen Barry Sharpless, sai sen jo toistamiseen. Sarpless loi aikanaan ns. klik-kemian käsitteen. Kaksi muuta molekyylien kemian rakentamisen tutkijaa Carolyn Bertozzi ja Morten Meldal edustavat samaa aihetta helpottaa kemian muuten vaikeita työvaiheita. Mediamme kirjoittavat hetken klikkemiasta ja se on toki ollut jo jonkin aikaa kemistien yleisessä käytössä. Onkin puhuttu siitä, koska heidät palkitaan löydöksestä, joka avasi tien hiven helpompaan ja suoraviivaisempaan kemiaan. Toki siitä on jo aikaa. Ei se helppoa ole vieläkään, mutta medioita seuraten syntyy sellainen käsitys ja käyttäen vain…
Read More

Lääketieteen Nobel kaukaa viisas valinta

04.10.2022 Fysiikan Nobelin saajat eivät yllättäneet mutta sen sijaan lääketieteen Nobelin ruotsalainen saaja ehkä oli pieni yllätys. Ellein nyt ruotsalaisten tapaa vetää kotiinpäin pidetä yllätyksenä. Lääketieteen Nobelin sai muinaisgenetiikan tutkija ja samalla tieteenalan uranuurtaja ruotsalainen Svante Pääbo. Svante tunnetaan toki hyvin Suomessakin ja hänellä on Max Planck -instituutissaan tutkittavana vaikkapa Leväluhdan vesikalmiston vainajien luita Suomesta. Turun yliopiston professori Päivi Onkamo muinaisgenetiikan tutkijana avaa meille Helsingin Sanomissa vuonna 1955 syntyneen Svanten töitä ja työsarkaa (HS 04.10.2022). Nobelisti on minua neljä vuotta nuorempi ja eläkkeellä, mutta jatkaa toki työtään muinaisgenetiikan tutkijana ja laitoksen perustajana Leipzigissa Saksassa. Laitos ja aihe ei ole siten…
Read More

Rotat jättävät hukkuvan laivan – kasakka vie mikä irti on.

04.10.2022 Leimaako Venäjä ja Putin kaikki kansalaisensa? Kasakka vie, minkä irti saa, on ikivanha sanonta, jota presidenttimme usein lainaa. Niin tänäänkin vierailullaan Virossa.  Varokaa nettiraivoa, kyberuhkaa, hybridivaikuttamista ja omaa identiteettiänne. Röyhkeimmät kun varastavat teidän identiteettinne ja esiintyvät sillä. Jättävät jälkeensä savuavat rauniot. Rotat katoavat kaverisivuiltanne. Elättävät itsensä teidän työllänne ja saavutuksilla sekä lokaavat teitä koko ajan netissä. Oma kotisivuni oli varkaan käytössä vuosia. Siis vuosikymmenien työni ja vain koska meillä oli sama nimi. Se onnistuu yllättävän helposti. Sen seuraaminen on taas poliisin työtä ja arkea. Nettipoliisi on nykyisin työllistetyin poliisi. Meitä samoja, samalla nimellä siunattuja suomalaisia, on useampi kymmenen. Yksi…
Read More

Miina Sillanpään päivänä

01.10. 2022 Mistä minä muistan Sillanpään? Miina Sillanpää syntyi Jokioisten kunnassa, jossa sijaitsee mm. Maatalouden tutkimuskeskus ja nykyinen Luonnonvarain tutkimuskeskus LUKE. Olen työskennellyt sen labroissa vuodesta 1990 alkaen. Viemme Maijan kanssa kukkia Maijan suvun, Klemelöitten haudalle, jota vastapäätä on Miina Sillanpään hautapaasi. Hän syntyi Jokioisissa vuonna 1866 ja Riktingin yhdeksänlapsiseen perheeseen sekä työskenteli nuorena tyttönä Forssan puuvillatehtaassa, kuten niin monet tuon ajan lounaishämäläiset nuoret naiset. Ehdin työltäni seurata lounaishämäläistä elämää sekä avustaen samalla rahoituksen hankinnassa EU-ohjelmakautemme alussa sekä myöhemmin myös valtuustossa ja hallituksessa Forssassa. Lehtityö ja painotalo on suvulleni tuttu Etelä-Savosta, siinä missä Kalevan talo aikanaan Oulussa tai Turun Sanomat…
Read More

Eskaloida vai vähän jarrutella

Vajaa vuosi takaperin etsimme suomalaisia sanoja ja samalla mediamme haki kauneinta suomalaista sanaa. Tänään syntyy vaikutelma, ettei kielessämme ole kuin yksi koko ajan toistuva käsite, eskaloida. Olisiko mahdollista löytää sanoja, jotka sointuvat tämän käsitteen kanssa ja käyttäisimme myös näitä muita nyt niin kielemme hallitsevaksi sanaksi muodostuneen käsitteen rinnalle ja tavalla, joka sointuisi siihen riittävän kauniilla tavalla eikä köyhdyttäisi uutisantiamme. Googlasin tuon käsitteen ja sain sitä kautta tätä sanaa lähellä olevia ja siihen sointuvia käsitteitä. Tässä niistä muutama esimerkki. Vapaasti käytettäväksi medioittemme keskusteluissa ja niitä samalla rikastuttaen. Mitä kauempana sana on "eskaloida" sanasta, sitä vähemmän se rimmaa.eskaloida rimmaa näiden sanojen kanssa:…
Read More

Dualismi ja kahtia jakautuva maailma

Tapa menestyä kilpailussa 29.09. 2022 Turvallisuusuhat ovat uudella tasolla, kertoo presidentti Sauli Niinistö kaasuputkiräjähdysten jälkeen ja sabotaasista, jonka syyllisistä liikkuu villejä huhuja. Venäjän syyllisyyttä tukevat toki monet seikat, mutta tukea saavat myös lännelle edulliset putkivuodot räjähteineen. Tosin nyt hivenen jo vanhahtavina, olkoonkin että mediat esittivät sen vielä hetki sitten kuvitettunakin. Saksa kun ei hevillä ole hakeutumassa samanlaiseen kaasuyhteistyöhön Venäjän kanssa kuin vielä hetki takaperin. Venäjältä Ukrainan kautta Puolaan kulkevan kaasuputken merkitys joka tapauksessa nousi. Kun joku on poissa pelistä, kortit jaetaan aina uudelleen ja Putin syntipukkina on tässä vaiheessa se ensimmäisenä osoitettava. Suomessa asiantuntijat näkivät heti Venäjän kokevan lännen vihollisenaan…
Read More

Tunteet tarttuvat

28.09. 2022 Miksi Jeesus hankki opetuslapsikseen juuri kalastajia? Miksi häntä evät kiinnostaneet fariseukset ja publikaanit, maanviljelijät tai paimenet, oppineet ihmiset? Miksi näin vaatimaton porukka onnistui oppimattomina ottamaan kristinopin omakseen ja levittämään sitä ympäristöönsä laajemminkin. Miksi kala löytyy niin usein piispan tai Paavin valtaa kuvaavista symboleista? Kalastajat elivät poikkeuksellisen vaativaa elämää sekä luonnossa että sosiaalisena kauppiaana. Tärkeintä oli kutenkin näiden tapa liikkua ja myös pitkiä matkoja. Näin kristinoppi levisi hyvin luovalla tavalla ja ilman oppineita fariseuksia keskenään riidellen. Kalastaja tunsi sekä luonnon että ihmisen luonteen. Oppi uutta ja varoi riskejä. Oli luova ja innovatiivinen, kuunteli ja oppi kuulemastaan. Kalastaja on luova ja…
Read More

Ukrainan sodan seurauksia Euroopassa

Innovaatiopolitiikasta ekologiseen klusteriin Kun uutta hallitusta kootaan ja ennen sitä vaaleihin valmistaudutaan ei ole epäilystä, etteikö käsite innovaatio ja innovaatiopolitiikka ole esillä yhtenään. Sama koskee ympäristöä ja sen suojelua ja ekologista klusteria osana tätä tavoitettamme. Erityisesti nyt kun fossiiliset polttoaineet ovat rajan takana ja raja suljettu joudumme panostamaan eritäin merkittävästi sellaiseen ponnisteluun, jonka yhteydessä esiintyvät käsitteen luovuus, innovoivuus, innovaatiopolitiikka, ekologia ja ekologinen klusteri sekä luonnollisesti myös klusteripolitiikka ja klusteritalous. Tähtäimessä ei vain Euroopalla vaan myös suomalaisilla on omavarainen sähköntuotanto, tuulivoima ja vihreä energia, hiilineutraali talous, koko ajan pienenevä hiilijalanjälki, jossa liikenteen ja rakennusten osuus on ollut valtava. Samalla kun inflaatio…
Read More

Epigeneettiset traumat ja oman aikamme psyykkiset häiriöt

26.09.2022 Mitä tarkoitetaan geeneillä ja entäpä sitten epigenetiikalla. Kirjoitin aiheesta syksyllä 2008 useitakin artikkeleja ja samalla emeritusten vallankumouksesta kertoen. Elämme aikoja, jolloin traumaattiset kokemukset ovat lisääntyneet koskien niin lapsia ja vanhuksia mutta myös odottavia äitejä. Elämme aikaa, joka ravistelee meitä myös geenien tasolla ja traumatisoiden lapsemme. Seuraavat lainaukset ovat alansa ammattilaisten kirjoituksista poimittuja. Ne on syytä ottaa vakavasti. Äidin raskauden aikainen stressi ja lapsen kasvuvuosien hyvin hankalat olot liittyvät lapsen myöhempiin psyykkisiin häiriöihin. Stressi ei ole mitään tavanomaista arkipäivän stressiä vaan perheen vakavia, isoja ristiriitoja, kaltoinkohtelua, esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä tai lähes täysin jäämistä ilmaa hoivaa. Lisäksi mukana on sotia ja…
Read More