Hyppy pimeään

Hyppy pimeään.. keskusalueet ja syrjäiset seutukunnat muutamine äänineen ovat menossa sunnuntaina vaaleihin. Syntyy vaikutelma poliitikoista, jotka eivät ole näitä periferian alueita varten vaan nämä alueet ovat heitä varten. Se ei ole narsisimin häiriö vaan psykopaatin tapa elää ja hakea itselleen kannatusta sieltä, mistä ääniä saa eniten. Aikaa ja rahaa ei kannata uhrata muutamaan kyläpahaan maakunnan reunalla. Valta kun ei asu siellä. Tiedän tämän tutkijana ja moni ilman tutkimustakin. Tämän verran tutkimukseni kuitenkin avaavat silmiä ja minun tuloksiin uskotaan. Syrjäisen seudun äänillä et saa poliittista valtaa. Vaaleissa taas haetaan juuri valtaa. Sitä saadaan suurista keskuksistamme. Valta taas sokaisee, täydellinen tädellisesti. Seuratkaa…
Read More

Sanat eivät riitä kertomaan…

Olen koonnut vuoden 2021 tapahtumia ja vertaillut niitä samalla takevuosien kirjoihini. Nykyisin se käy helposti ja sähköisten kirjojen kautta tekstejä vertaillen. Vain muutama vuosi sitten tämä kaikki oli työläämpää ja vaikkapa maantieteessä tapahtuneita muutoksia oli kiistatta vaikea osoittaa. Suurimmat muutokset liittyvät kuitenkin käsitteistöön. Maantiede ja sen käsitteet ovat löytäneet kielemme huomattavan myöhään. Niinpä käsityksemme myös aikaitieteissä, historiassa, saattaa vääristyä olettaessamme kielemme ja symbolien olleen joltisenkin samoja kuin omassa käytössämme. Näinhän ei tietenkään ole ollut. Yllättävän tavallisetkin oman aikamme sanat ovat syntyneet yllättävän myöhään. Jotta en pitkitä tekstiäni turhaan, kerron esimerkin väitöstilaisuudesta, jonka tallensin vain muutama hassu vuosi takaperin. Tänään tuo…
Read More

Kiusaaja kuntayhteistyössä – aluevaaleissamme

Kiusaaja kuntayhteistyössä – aluevaaleissamme 2012.10.16 Workplace Bullying instituutti teki laajan tutkimuksen kiusaamisesta työpaikoilla. Olen kirjoittanut kiusaamisesta paljon. Suomi kun on kiusaajien yhteiskunta. Kiusaaminen on jopa aikamme pahin syöpä, yhteiskuntaa kalvava tauti. Koko ajan saa seurata niin perinteisen kuin sosiaalisen median kautta ilmiöitä, jotka ovat pelkkää kiusaamista. Kiusaamista ovat työsyrjintä, ikäsyrjintä, seksuaalinen häirintä, koulukiusaaminen ja lopulta poliittiset liikkeemme ja niiden tapa provosoida kiusaajat liikkeelle, loanheittoon ja ala-arvoiseen elämöintiin. Ohessa kirjoitus jolla on ikää pian kymmenen vuotta. Se ei ole vanhentunut päivääkään. Kiusaajan 25 strategiaa Luettelen seuraavassa 25 yleisintä Workplace Bullyingin luettelemaa keinoa tai taktiikkaa, strategiaa, jolla kiusaajat toimivat työpaikoillamme, mutta toki…
Read More

Tammikuun alun media-antia

Vuoden lopun artikkelini esitteli käsitettä ”Cluster article”. Kun googlaat, löydät sen liki kahdeksan miljardin joukosta. Sen enempää lukijoita et sitten voi enää jutullesi saada. Lukevien määrän ymmärrys alkaa, kun seuraat  vuoden alun Helsingin Sanomien kirjoituksia ja television ykköskanavan uutisantia. Sunnuntain lehti kirjoittaa ”Tapaus Turtiaisesta” (HS 9.1.2022). Lehden mukaan Ano Turtiainen on laskenut politiikan tekemisen riman alemmaksi kuin koskaan. Kuka häntä tukee? Mihin hän pyrkii? Ja mitä asialle pitäisi tehdä? kyselee toimittaja lehdessään. Jolle lehti antaa kaiken tukensa neljän sivun analyysillä. En käy tuota neljää sivua avaamaan. Suurikokoisia miehiä on eduskunnan käytäviä kulkenut ennenkin ja niistä on tehty artikkeleita, jotka päättyvät…
Read More

Aluetalouden ja aluevaaliemme mallit kaukana optimista.

On 13 Nov, 2018  Miksi Forssan talousalue on tyhjenemässä vaikka sen sijainti on keskellä ruuhka-suomen ydintä? Miksi kaikki muutkin kymmenet seutukaupunkimme ja niiden maaseutu on yllättäen kokemassa saman kohtalon? Kirjoitin aiheesta vuonna 2006 ja sitä on luettu nytkin eilen runsaasti. Ilmiö kun liittyy innovaatiopolitiikkaan ja tapaamme luokitella talous- ja sosiaalipolitiikassa alueitamme tavalla, joka ei vastaa lainkaan enää omaa aikaamme. Käydäänpä siis läpi, miksi tämä vanha malli toimii myös tänään robottien ja tekoälyn aikana ikään kuin eläisimme edellisen vuosisadan puolella. Tällä kun on dramaattinen merkitys etenkin vuoden alussa käydessämme ensimmäisissä aluevaaleissamme. Miksi alueet ovat niin keinotekoisia ja kaukana perinteisistä maakunnistamme? Miksi…
Read More

Cluster article faktoreineen presidentin puheen tulkintana.

”Cluster article” faktoreineen presidentin puheen tulkintana. Presidentti Sauli Niinistön puhe on kuultu ja analysoitu medioissamme jo moneen kertaan. Poikkean niistä ja kuvittelen puheen syntyneen haastatellen tuhansittain suomalaisia sekä tehden näistä vastauksista aluksi faktorianalyysin. Sen tulos voisi olla kolmen faktorin tulkintana vaikkapa tällainen: Presidentin uudenvuoden noin 13-14 minuuttia vienyt puhe muistutti klusteria, jossa mukana oli kolme faktoria ja neljäs, jonka jokainen löysi sen alusta ja lopusta. Presidentti käynnisti puheensa siteeraten F.E. Sillanpäätä ja päätti toivottaen Jumalan siunausta. Välillä oli myös lainaus Henry Kissingerin puheesta. Ensimmäinen faktori oli odotettu eli pandemia. Sen kulun kuvaus ja kolmannen vuoden käynnistyminen olivat luonnollisesti välttämätönkin sijoittaa…
Read More

Kun sanat loppuvat käytä värejä ja nuotteja.

Jussi Ahlroth on pohtinut esseessään Hesarissa (31.12.2021) Ludwig Wittgensteinin sata vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa Tractatus Logico-Philosophicus. Wittgenstein kuoli samana vuonna kun minä synnyin, eli liki olympiavuottamme. Ahlrothin essee kannattaa lukea, otin sen talteen. Mitä sanomisen ja sanojemme tuolla puolen on, sitä on paljon pohdittu. "Lauseen olemuksen ilmaiseminen merkitsee kaiken kuvauksen olemuksen ja siten maailman olemuksen ilmaisemista". Kieli, logiikka ja matematiikka ovat tapa sanoa sellaista, jota jotkut välttelevät käyttäen välineenä vaikkapa taidetta. Cluster art ja art of clusters on eri asia siinä missä cluster article. Eilen avasin tuota käsitettä omien töitteni kautta alkaen 1970-luvulta. Se oli artikkeli kirjaan, joka kertoo sekä…
Read More

Cluster articles – Klusteri artikkelit

Cluster articles – Klusteri artikkelit Vuoden viimeinen artikkeli ei sisällä nyt perinteistä mediapalkintoani.  Sen sijaan se on osa ”Cluster art” kotisivuani sekä lisäksi myös laajempaan levitykseen tarkoitettua ”Cluster articles” -käsitettä jatkona heinäkuussa syntyneille muistelmilleni ”Cluster art and art of clusters 70 years”. Toki myös osa vuosikymmenen ja vuoden kirjaa, hieman Juhani Ahon lastujen tapaan, mutta myös palapeliä, jonka kokoaminen käynnistyi jo 1970-luvun alussa klustereita faktoripisteiltä rakennelleen. On toinenkin syy jättää palkinto nyt jakamatta. Mediaamme on moitittu Urho Kekkosen ajan ja kylmän sodan valheiden rakentelijana.  Lisäksi suomalaista mediaa, sen takavuosien tapaa tukeutua kohtuuttomasti muun läntisen median plagiointiin, on pidettävä sopimattomana. Väitettäni…
Read More

Kovenevat arvot ja lisääntyvät valheet.

Kovenevat arvot ja lisääntyvät valheet Suomalaiset ovat ripittäytymässä Jari Tervon mieliaiheen kanssa pohtien, oliko kylmän sodan aika medioineen ja poliitikkoineen pelkkää valheitten levittelyä. Samalla aihetta voisi lähestyä vertaillen, onko oma aikamme jotenkin poikkeava tuosta ajasta ja mitä tarkoittaa sosiaalinen muisti ja pääoma sekä moraali ja normisto. Kirjoitin kymmenen vuotta sitten maaliskuun viimeinen päivä vuonna 2011 mytomaniasta, sairaalloisesta valehtelusta sekä saman uudelleen keväällä 2021. Samaan aikaan kirjoitin myös, kuinka yhteiskuntamme arvot ovat kovenemassa, syrjäytyminen ja eriarvoistuminen on sekin ilmiönä otsikon paikka ikäviä asioita esitteleville medioille. Kun vuosi on nyt lopuillaan, toinen koronavuosi jatkuu hamaan tulevaisuuteen, ensimmäiset aluevaalimme pidetään pian vuoden vaihtumisen…
Read More

Korporaatiot ja sosiaalisen median paradigma

Vuosi 2021 on päättymässä ja takana on samalla uuden vuosituhannen toinen vuosikymmen, kolmas alkamassa. Kirjoitin vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen päättyessä yhdessä japanilaisten ystäviemme kanssa juhlakirjan Turun yliopiston sosiologian laitoksen pitkäaikaiselle johtajalle ja ystävällemme professori Erkki Aspille hänen täyttäessä tasavuosia, 80-vuotta. Vuosi oli 2010. Erkki toimi myös tiedekuntansa dekaanina ja oli ensimmäisen väitöskirjani toisena vastaväittäjänä 1980-luvun alussa yhdessä myöhemmin paremmin maamme viimeisenä Maaherrana tunnetun Eino Siuruaisen kanssa. Tuolloin Siuruainen toimi vielä kansanedustajana ja myös professorina ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen johtajana. Erkki Asp muistettiin taas lukuisista yhteiskunnallisista tehtävistään, joista Japani oli yksi monista tutkimuskohteista. Hänen johtamansa laitoksen perustaja Turun yliopistossa oli taas myös Forssan…
Read More