Suomalainen pragmatismi ja innovaatioprosessit

Ridentem dicere verum – Rubrica  Sanoen nauraen totuus – Punamulta Innovaatiot ja niiden leviämistavat määritellään kulttuurisidonnaiseen tapaan. Euroopan unionin vuosiksi 1994–1998 asettama 13 silloisen jäsenvaltion konsortiumi (Tella &Tirri) määritteli aikanaan innovaatiot sellaisten uutuusvoimaisten ratkaisujen kollektiiviseksi luomiseksi, jotka vastaavat uusiin tarpeisiin. Epäilen vahvasti, ettei tämä määritelmä menisi tänään vuonna 2024 läpi. Vielä tuolloin tutkimus paljasti syvällisiä eroja innovaatiokäsitteen käytössä ja ymmärtämisessä eri maissa.   Eivät nämä erot ole mihinkään kadonneet, mutta niiden tiedostaminen ja hyväksyntä on tänään…
Read More

Tiedepolitiikka ja innovaatioketjut

Velis et remis – Purjein ja airoin Nykyaikainen tiedepolitiikka sai juurensa modernin tieteen ja kansallisvaltioiden syntyaikoina, jolloin kokeellinen luonnontiede keittyi julkiseksi palvelulaitokseksi. Tämän ns. baconilaisen hyötytieteen näkökulmasta perustettiin ensimmäiset julkiset tutkimuslaitokset Royal Society Englantiin (1662) ja Academie des Sciences Ranskaan (1666). Erityisesti Ranskan vallankumous asetti tieteen taloudellisen merkityksen korkealle ja kansallinen arvovalta johti uudelleenjärjestelyihin, joilla oli kauaskantoiset seuraukset myös meillä Suomessa. Tieteen vallankumous Kuhn’in (1962) kuvaamalla tavalla tai bernsteinilainen (1967) modernin tieteen näkökulma tuli Suomeen…
Read More

Normaalin rajoja hakien – kijailijaelämää

Kiirehdi hitaasti – Festina lente (keisari Augustus) Oletko koskaan kuullut käsitteen normaali? Kuinka joku tapaamasi ihminen oli ja on edelleenkin ihan normaali suomalainen toisen vastaavan suomalaisen kertomana. Mitä hän mahtaa tarkoittaa normaalilla suomalaisella? Poikkeaako tällainen suomalainen ehkä normaalista ruotsalaisesta tai venäläisestä? Tai onko normaali savolainen sama kuin normaali hämäläinen? Sakari Topelius pyrki Maamme kirjassaan kuvaamaan kansakuntaamme ja myös heimojamme. Kirjasta on otettu puolensataa uutta painosta aina hiven sitä paremmin omaan aikaansa korjaillenkin. Mutta käsite valtioiden…
Read More

Lopuksi   – Tulevaisuutta varten – ”In posterum.”

18.04. 2024 Kirjani sisältö ja sitä edeltäneet julkaisuni kaipaavat loppuluvukseen jotain todella merkittävää ja myös omaan elämäni vaikuttaa Brasiliasta ja samalla Portugalista. Valinta oli helppo. Olen pitänyt juhlapuheen Brasiliassa sen pääkaupungissa maan täyttäessä tasavuosia. Samalla ihaillut Oscar Niemeyrin lahjoja kansakunnan uudessa pääkaupungissa, jonka kaava muistuttaa perhosen siipiä, eikä sen keskellä ole oikein mitään. Asuin siellä aikani ja sieltä minua siirreltiin ympäri valtavaa maata agropolis strategian isänä. Se oli levinnyt kirjanani valtavaan maahan ja minun suomalaisen…
Read More

Non plus ultra (Pindaros) – Edempänä ei enää mitään

09.04. 2024 Harva suomalainen on saanut osakseen niin paljon huomiota ja niinkin kaukaa historiasta kuin Mikael Agicola. Suomalaiset kun eivät ole oikein nimihenkilöitään palvovia kansalaisia. Agricolan panos nykyiseen luterilaiseen ja jäyhään kansaan, sen alkujuurille oli kuitenkin niin merkittävä, ettei sitä voinut haudatakaan. Seuraava teksti on lainausta lukien Wikipedian ansiokasta tekstiä hiven sitä tiivistäen ja jatkaen omilla kirjoituksillani.  Syntyy vaikutelma, ettei edempänä ole enää mitään. – Non plus ultra.    Kaikkihan me muistamme, kuinka Mikael Agricola…
Read More

Tekoäly vastaan tekemätön äly.

Ne sutor supra crepidam – Suutari pitäytyköön sandaalissa. 07.04.2024 Kirjoitin juuri tekoälyn ja robotiikan aikakaudesta ja seuraavana päivänä kiusaamiskulttuuristamme. Olen kirjoittanut aiheesta usein ja otsikoinut kirjani näillä ilmiöillämme. Lisäksi olen hakenut algoritmien vastaukset avaten näitä ilmiöitä muutenkin kuin hakien tietoa vaikkapa oman aikamme medioiltamme. En ole aina vakuuttunut toimittajien kirjoittamiin raportteihin tai esseisiin. Lisäksi mahdollisuus puuttua virheellisiä kirjoituksia oikoen olisi mahdoton tehtävänä oman aikamme sosiaalisen median hoitaessa valtaosan tiedotustamme. Ei liiaksi sitä kulttuuria – ”Ne…
Read More

Ammattina kiusaaja – luetuin blogini.

23.06.2021 – 06.04. 2024 Mistä se kertoo, kun yli kymmenen vuotta sitten kirjoittamani blogi on edelleen luetuin tuhansien kirjoitusten joukosta? Toiseksi on kohonnut kirjoitus uusimmasta kirjastani “Cluster art and Art of Clusters 70 years”. Sen taas kirjoitin hetki takaperin ja kirjaa voi hiven selatakin jo kymmenissä valtiossa osavaltioista nyt puhumattakaan. Näin sen lukukerrat myös kotisivultani selittyy juuri suurella levikillä, mutta miten selitätte ihmisiä kiinnostavan vaikkapa Singaporessa kiusaaminen ammattina Suomessa siitä kirjoittaen? Näin kirjoitin kesäkuussa 2021.…
Read More

Tekoälyn ja robotiikan aikakausi

Amat victoria curam – Vaivaa vaatii voitto 04.04. 2024 Olen kirjoittanut väsyksiin saakka käsitteestä tekoäly ja robotiikka sekä artikkeleina että kirjoiksi saatettuina. Miksi nähdä moinen vaiva? Ensiksi keskustelurobottien suosio suorastaan ravisutti internetin. Ilmiö sinänsä on tutkimisen arvoinen ja ansaitsee kumarruksemme tietokoneelle, joka luo ainutlaatuista sisältöä. Eilen pyysin ChatGPT:n arvion surullisesta koulusurmasta ja sain sen siinä missä lisäinformaatiota, kuinka meidän tulisi reagoida näihin surullisiin tapahtumiimme. Itse olisin ollut vastaavassa tehtävässä liki yhtä avuton kuin ministerimme, joka…
Read More

Koulusurma ja sen käsittely

De visu; De auditu; de olfactu 02.04. 2024 Ylimääräinen uutislähetys keskeytti päivämme uutisannin ja viihteellisemmän seurannan. Aiheena oli meille suomalaisille yhtäällä tuttu, mutta jo liki unohduksiin jäänyt koulusurma. Poikkeuksena oli surmaajan ja surmatun sekä vaikeasti loukkaantuneitten ikä, 12-vuotta.  ”De facto” Pyrin hakemaan vastausta itselleni aiemmista vastaavista surmatöistä koulusurmina Suomessa. Tämä ei ole sellainen ensinkään. Ikä on 12-vuotta niin surmaajalla kuin ampujan kohteillakin koulun tiloissa. Tarvitsen apua. ChatGPT on lähin, jolta voit hakea tukea kysymyksilleni.   ”De…
Read More

Avoimin silmin eurooppalaisina

Iam ver egelidos refert tempores (Catullus). 02.04.2024 Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeiden professori Tapio Määttä kirjoittaa ansiokkaasti tohtoriopinnoistamme Suomen Kuvalehden kolumnistina (28.03. 2024). Suomalainen tohtorikoulutuksen uudistaminen on ollut työn alla jo jonkin aikaa, ja sitä on myös vauhditettu 255 miljoonan euron rahoituksella. Tapio Määttä kuvaa oman väitöskirjansa syntyprosessin, joka on ollut likimain sama kuin aikanaan omalla kohdallani, olkoonkin että ensimmäisen väitöskirjani kohdalla jouduin suorittamaan kaksikin pro gradu tasoista tutkielmaa ennen lisensiaattiyötä ja lupaa käynnistää myös väitöskirjan laadinta.…
Read More