Viikonlopu essee – Painetun kirjan puolesta.

Viikonlopun essee – Painetun kirjan puolesta Urheilun tarkoitus on elää täysillä, keho ajattelee itse, ja mieli on vapaa, kirjoittaa Annikka Mutanen kolumnissaan (HS 2.9.2021). Samalla hän pohtii kuinka kaikki pyrkivät asettamaan huippu-urheilun tarkoituksen urheilun ulkopuolelle. Hän epäilee ettei se sieltä löytyisi. Se on yhtä hyödyllinen ja hyödytön kuin vaikkapa laulaminen ja soittaminen. Raha ei ole suinkaan syy urheilun olemassaoloon sen niin monissa ilmenemismuodoissa painista golfiin ja jalkapallosta mäkihyppyyn, shakkiakin moni pitää urheiluna siinä missä tanssia. Ihmisen kilvoittelu, fyysinen ja henkinen leikki, kisailu kuuluvat ihmisen, mutta myös eläinten biologiseen evoluutioon, pohdiskelee Mutanen tosin hieman toisin sanoin, mutta näin minä sen ymmärtäisin…
Read More

Regionalismin vaarat ja karttojen harhat

Regionalismin vaarat ja karttojen harhat Tämän päivän teemoistamme suomalaisille vaikein on maantiede ja sen pitkä historia sekä tieteen ja arjen väliset erot. Arkikäytössä maantieto on valtaosalle meistä stereotyyppistä tietoa, jossa mielikuvamme maista ja kansoista on kaikkea muuta kuin tiedettä.  Maamme kirja, jonka jo viideskymmenes painos on topeliaanisena narraationa kuulunut koulujemme lukemistoon, kuvaa stereotyppeinä mm. maakuntamme ja sen heimojen erityispiirteet. Joku voisi kuvata sitä tänään rasistiseksi. Samoin monia aikanaan maantieteen oppikirjoina maista ja kansoista tehtyjä hengentuotteitamme. Kirjoitin näistä aikanaan medioihimme ja osa on onneksi poistettu puhtaasti rasistisina oppikirjojemme joukosta. Maantiede tieteenä on vaativa ja vaikea oppi ilman kehnoja tietojammekin pelkästään regionalismista…
Read More

Aloite www alueen käyttöön Lounais-Hämeessä.

Aloite hämäläiseen käyttöön vuodelta 2020 Tein vuonna 2020 aloitteen Forssan valtuustossa tarkoituksena esitellä ennen tulevia maakuntavaaleja, kuinka aluevaalit ovat jatkossa muutakin kuin terveydenhuoltoa ja sosiaalipolitiikkaa. Tämä koskee etenkin sellaista aluetta, jossa kartalle piirretyt regionaaliset alueet ovat liki mitä sattuu ja niiden toiminnallinen tarkoitus on vain hajottaa vauras, nyt viiden maakunnan yhteinen periferia, keskenään voimattomiksi ja riiteleviksi pienkunniksemme. Lähtemättä käymään läpi näiden Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Hämeen ja Satakunnan lievealueiden historiaa, esittelen vuonna 2008 kirjoittamani tekstin Bulevardista. Yrjö Blomstedt on käyttämäni oivallinen historioitsija. Itse olen alueella asunut pian kolme vuosikymmentä ja uskon tuntevani Loimijokilaakson ja moni oppi sen tuntemaan vetämäni yleiseurooppalaisen jokiohjelman…
Read More

Hauen laulusta satakielen lauluun.

Hauen laulusta satakielen lauluun Tämän päivän teemana on Helsingin Sanomia lukien heidän yliopistonsa ja sen toimeliaat tieteen ja tutkimuksen tekijät. Haastateltavana on rehtori ja vieressä kolumni, jossa pohditaan, kuinka vaativaa on pro gradu -tutkimuksen teko tulevilla maistereilla. Rimaa tulisi jotenkin laskea ja tehdä tuosta maisterin tekemästä tutkielmasta jotenkin helpommin hoidettava. Lehti ja toimittajat lupaavat jatkossa seurata tätä yliopistoa ja sen arkista aherrusta. Onhan Helsingin yliopisto jonkun selvityksen mukaan juuri ja juuri sadan maailman johtavan yliopiston joukossa, kun vastaavat laitokset muualla maassamme ovat kilpailemassa pääsystä parhaan tuhannen joukkoon. Se miten tämä mittaus suoritetaan ja kuinka kärjessä ovat aina vaan samat yliopistot,…
Read More

Syksyisen viikon filosofiaa

Pandemia ja eksistentialismin suhde empirismiin, rationalismiin. Eksistentialismilla tarkoitetaan eurooppalaista filosofian tai kirjallisuuden suuntaa, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta. Tämän opin mukaan ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa ja on tähän valintaan myös pakotettu. Oma aikamme korostaa ihmisen ensisijaista kokemusta yksilöllisestä, ainutlaatuisesta olemassaolostaan (eksistenssistä) yksilönä ryhmän jäsenenä ja biologisena olentona. Tässä käsityksessä ihminen on ikään kuin heitetty maailmaan ja hän on täysin vapaa valitsemaan arvonsa ja olemuksensa. Wikipedia määrittelee eksistentialismin näin: Eksistentialismi on mannermaisen filosofian ja kirjallisuuden suuntaus, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta. Eksistentialismi vaikutti vahvasti toisen maailmansodan jälkeiseen taiteeseen ja kirjallisuuteen. Eksistentialismin mukaan ihmisyyttä…
Read More

Ammattina luova työ ja innovaatiot – kirjailijaelämää

Missä olit kun World Trade Centerin tornitalot romahtivat 20 vuotta sitten New Yorkissa? Tästä kysymyksestä on hyvä käynnistää tänään narraatio, johon voit lisätä heti perään oman kokemuksesi olematta itsekeskeinen tai narsisti kirjoittajana. Itse olin ajamassa MTT labroista ja työhuoneestani (nykyinen LUKE) kohti Forssaa kun poikani, silloin alta 15 vuotias, soitti minulle kännykkään ja kertoi jotain tosi dramaattista tapahtuvan New Yorkissa. Hän oli nähnyt vastaavan tapahtuman aiemmin myös leffana, jolloin tämä kokemus oli hänelle ikään kuin teatraalinen tapahtuma ja vaikea uskoa todeksi. Siis Hollywood elämää mutta nyt kääntyen painajaseksi, jonka seuraukset näkyvät vielä tänään Afganistanissa, Irakissa, Pakistanissa, vuoden 2011 tapahtumissa, eurooppalaisessa…
Read More

Mediavalta ja vanhan vallan kiusatut.

Mediavalta ja vanhan vallan kiusatut Tämän päivän Helsingin Sanomia (10.9.2021) lukien sekä seuraten samalla viikonlopun alun juuri 95-vuotta täyttäneen Ylen uutisointia, sen uutisten jälkipuntia, mukaan on saatu 1940-luvun edustaja, 1970-luvun edustaja sekä 2000-luvun milleniaalit pohtimaan, miltä maailma näyttää juuri tänään. Se ei onnistu nuoremmalta, jolla ei ole taustaa verrata sitä useamman sukupolven edustajan ja etenkin aktiivisena toimijana, toimittajana vertailua suorittaen. Aihetta pohtivat erottuvat jo pukeutumiseltaan ja habitukseltaan joko näytellen eläkeikäistä toimittajaa napitetussa villatakissa värjötellen, viisikymppistä suomalaista miestä puettuna liian pieneen pukuun ylipainoisena napit auki Eurooppaan eläjänä, ja hiven nuorempaa kolmeakymmentä lähestyvää naista viisikymppisenä tätä peilaten.  Etenkin nuorempien kohdalla vaatetus on…
Read More

Onnea 95-vuotiaalle totuuden hakijalle.

Totuutta hakemassa Ylen 95 vuotisjuhla – onnea ylelle Yle täyttää tänään 95-vuotta. Olen vuoden lopussa antanut risut ja ruusut medialle, en vain yhdelle niistä. Se ei ole mahdollistakaan Suomessa ja koskien vain 95-vuotta tänään täyttävää yleä. Sen sijaan pohdin tänään totuutta ja sen etsijää ylipäätään ja käytän siinä heinäkuussa 2012 kirjoittamaani tekstiä. Tämän päivän teema taas ylellä on hallituksen jatkama budjettiriihi sekä sen varmasti vuosisadan tärkein teema – ilmastokriisi. Kun hallitus jatkaa omaa budjettiriihtään sen taustalla on usein tapa hakea Säätytalolla sellaista ihmettä, jonka tulkinta totuutena on aina monen tekijän kompromissi. Mikä on sitten tämä totuus, jota moni hakee, mutta…
Read More

Mistä maakuntavaaleissa on oikein kyse?

Mistä maakuntavaaleissa on oikein kyse? Ikuisuuskysymyksiä medioillemme on niiden luotettavuus ja etenkin perinteisen printtimedian tapa nostaa häntäänsä vedoten tutkimuksiin. Niin myös tänään 8.9.2021 Forssan Lehden pääkirjoituksessa. Etenkin nuoret aikuiset pitävät printtimediaa luotettavana tiedon jakajana ja sosiaalisen median uutisportaalit ovat pelkkää roskaa. Kirjoitan siis nyt pelkkää roskaa verrattuna saman tekstin siirtoa painetulle lehdelle. Itse taas arvioin asian hiven toisin ja pidän tutkijaan ja tieteen popularisoijana kaikkea tietoa enemmän tai vähemmän ko. ajan tuotteena ja paraskin tieteellinen fakta muuttuu kyllä myöhemmin tai ainakin täydentyy ja saa lisää uskottavuutta, kunhan hyväksymme myös poikkeukset, jotka vahvistavat säännön. Tiede on siten kriittistä ja mediamme printtimediana…
Read More

Onnen onkijat politiikan rattaissa.

Onnen onkijat politiikan rattaissa Tämän päivän Hesari (7.9.2021) on seurannut poliitikkoja ja näiden loikkauksia vaalien jälkeen. Eniten loikkijoita on perussuomalaisten ja keskustan riveistä mutta toki muutkin ovat huomanneet tulleensa valituksia väärästä puolueesta. Niinpä noin vajaan sadan perussuomalaisen jättämää aukkoa puolueeseen on myös paikattu loikkaamalla muista puolueista perussuomalaisiin.   Monipuoluejärjestelmässä ilmiö on lopulta ymmärrettävä ja usein loikan takana ovat pelkät henkilökemiat. Toki mukana on myös kokemattomuus ja poliittisen työn arki. Ilmiö on kuitenkin kohtuullisen marginaalinen, jolloin äänestäjän antama luottamus ei tule Suomessa ainakaan tätä kautta useinkaan petetyksi. Sen sijaan suurempia kysymyksiä ovat ne poliittiset päätökset, joilla turvaamme kunnissamme ja maakunnissa palvelut…
Read More