Saamelaisten kansallispäivä. Mitä on Saame ja saamelaisuus?
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Se on päivä, jolloin juhlistetaan Euroopan unionin ainoaa alkuperäiskansaa – saamelaisia – heidän kulttuuriaan, kieliään ja oikeuksiaan. Tänään tuo päivä vaihtuu juuri iltaan, muistellen samalla aikaa 1970-luvulla Lapin tutkijana työni käynnistäen sen jokilaaksot savu savulta moneen kertaan haastetellen. Niinpä uskon tuntevani aihetta niin meillä Suomessa kuin ylipäätään globaalina ilmiönämme vertaillen näin saamelaisuutta muihin pieniin vähemmistökulttuureihimme.
- Mitä tarkoittaa Saami (saame) ja saamelaisuus?
Saami / saame viittaa sekä kansaan että samalla heidän kieliinsä. Suomeksi käytetään usein sanaa saamelainen ihmisistä ja saame kielistä (esim. pohjoissaame). Saamelaisuus on: etninen ja kulttuurinen identiteetti, jota luonnehtii vaikkapa yhteys omaan kieleen, sukuun, perinteisiin ja kotiseutualueeseen (Sápmi).
Sápmi ulottuu Pohjois-Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle – se ei ole valtio vaan saamelaisten perinteinen asuinalue. Ikävä kyllä me emme sitä oikein tunne ja tunnista tänään merkittävänä rikkautenamme. Toki näin kirjoittaessani tätä ei voi yleistää.
- Saamelaiset lyhyesti: Euroopan ainoa tunnustettu alkuperäiskansa, Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamen kieliä on useita – Suomessa puhutaan mm.: pohjoissaamea, inarinsaamea, koltansaamea..
Kulttuuriin kuuluu esimerkiksi: poronhoito (mutta kaikki saamelaiset eivät ole poronhoitajia), käsityöt (duodji), joiku (perinteinen laulutapa), vahva luontosuhde ja yhteisöllisyys. Vaikka minut tunnettiin nuorempana Lapin tutkijana en ole itse saamelainen. Jotain sen sijaan saimme yhteisesti aikaan ja parhaiten minut muistetaan jokiohjelmista ja samalla ehkäpä saamelaisalueiden suojelusta luonnonvarojemme käytön yhteydessä. Kykenimme kiirehtimään vaikkapa Helsingissä Suomeen mm. ympäristöministeriötä sekä suojelemaan loput koskemmekin. Asenteet ja arvot olivat tuolloin jotain vallan muuta kuin puoli vuosisataa myöhemmin. Villin luonnon ja koskien padotus oli voitto johon vain parhaat meistä kykenivät osoituksena teknologian ja ihmisen ylivertaisuudesta.
Miksi päivä on tärkeä?
Se muistuttaa: saamelaisten historiasta ja kohtaamasta syrjinnästä, kielten ja kulttuurin suojelemisen tärkeydestä, alkuperäiskansojen oikeuksista. Siis ei vain pelkästään saamelaisten vaan ylipäätään alkuperäiskansojen ympäri globaalia maailmaa. Se on tänään vielä tärkempää kuin 1970-luvulta alkanut työni.
Aivan lyhyt kertaus jälleen kerran saamelaisten historiaan Suomessa. Olen siitä kirjoittanut tutkimusteni yhteydssä toki paljonkin laajemmin: saamelaisten historiasta Suomessa, saamen kielistä, kansallispäivän perinteistä, nykytilanteesta ja oikeuksista. Vielä 1970-luvulla se ei ollut erityisen ”muodikasta”. ”Halolla päähän ja oksapuolella” oli sopiva kuvaus tuon ajan työllemme pääkaupunkiseutua lähestyen. Villin luonnon voittajat olivat tuon ajan sankareita. Saamelaisuus kulttuurina pilkan kohde.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Historia Suomessa sekä nykytilanne ja oikeudet vuonna 2026.
Tässä tiivis mutta kattava katsaus saamelaisten historiaan Suomessa sekä heidän nykytilanteeseensa ja oikeuksiinsa tänään vuonna 2026 saamelaisten kansallispäivänä.
Saamelaisten historia Suomessa – lyhyesti
- Alkuperäiskansa Pohjoisessa
Saamelaiset ovat asuneet Pohjois-Suomen alueella tuhansia vuosia – jo kauan ennen kuin Suomen valtio syntyi. Heidän elinkeinonsa perustuivat tuolloin metsästykseen, kalastukseen, keräilyyn ja myöhemmin poronhoitoon. 1600–1800-luvuilla: valtion valta kasvoi ja mitä se merkitsi:
Kun Ruotsi-Suomi alkoi hallita pohjoisia alueita: saamelaisia verotettiin, maita otettiin kruunun käyttöön, kristinusko syrjäytti sekin perinteisiä uskomuksia, saamen kieliä alettiin rajoittaa. Siis todellakin rajoittaa ja keinoilla, joita en nyt käy kuvaamaan.
1900-luku: sulauttamispolitiikka
Erityisesti 1900-luvun alkupuolella: lapset vietiin asuntolakouluihin, saamen kielen puhuminen kiellettiin kouluissa, tavoitteena oli “suomalaistaa” saamelaiset. Tämä johti kielten heikkenemiseen ja sukupolvien välisiin traumoihin. Suomalaiset itsekin saivat kokea omat koskisotansa ja sen kuka määrää ja mistä, kun kyse on ja oli tuolloin luonnonvaroistamme Pohjois-Suomessa.
Nykytilanne ja saamelaisten oikeudet Suomessa. Perustuslaillinen asema:Suomen perustuslaki tunnustaa saamelaiset: alkuperäiskansana, jolla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
- Kielioikeudet: Saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieliä (monikko): viranomaisasioinnissa saamelaisten kotiseutualueella, kouluissa (saamenkielinen opetus). Käytännössä toteutuminen vaihtelee – pula opettajista ja resursseista on ongelma.
- Maa- ja luonnonkäyttö: Tämä on yksi suurimmista kiistakysymyksistä: saamelaisilla ei ole Suomessa vahvasti tunnustettuja maaoikeuksia, valtion metsähakkuut, kaivokset ja matkailu vaikuttavat poronhoitoon ja perinteisiin elinkeinoihin, YK on useasti huomauttanut Suomea saamelaisten oikeuksien puutteellisesta suojelusta.
- Saamelaiskäräjät. Saamelaisilla on tänään oma itsehallintoelin: Saamelaiskäräjät, joka: edustaa saamelaisia kulttuuri- ja kieliasioissa, antaa lausuntoja viranomaisille. Mutta: sillä ei ole päätösvaltaa maa- ja luonnonkäyttöasioissa, vain kuulemisoikeus. Tämä on ongelma jonka jokainen maallikkokin ymmärtää Pohjois-Suomessa.
- Ajankohtaisia haasteita: Kiistat vaikkapa vain siitä, kuka katsotaan saamelaiseksi (äänioikeus Saamelaiskäräjille), Saamen kielten uhanalaisuus, Luonnonvarahankkeet perinteisillä alueilla, Hidas eteneminen alkuperäiskansojen oikeuksien täysimääräisessä toteutumisessa
- Myönteistä kehitystä. Toki sitäkin on. Työmme ei ole mennyt aivan harakoille. Toki on kielten elvytysohjelmia (erityisesti inarin- ja koltansaame), enemmän saamenkielistä mediaa ja opetusta, kasvanut tietoisuus historiasta ja vääryyksistä. Voin seuraavaksi kertoa esimerkiksi: totuus- ja sovintoprosessista Suomessa, poronhoidon merkityksestä nykyään, miten Suomi vertautuu Norjaan ja Ruotsiin sekä konkreettisista esimerkeistä kielten elvytyksestä.
Totuuus on todellakin hyvä tuntea sekä vertailu muihin pohjoismaihin sekä konkretia tänään.. Tässä konkreettinen ja ajantasainen katsaus suomalaiseen totuus- ja sovintoprosessiin, sekä saamelaisten oikeuksien vertaileva tilanne Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa sekä esimerkkejä siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä tänään.Totuus ja sovinto Suomessa…
- Totuus- ja sovintokomissio 2021–2025 – Huomaatko miten tuore ilmiö ja asia. Sen taustoittaminen vaatii kirjoittamistakin ja kymmeniä kirjoja aihetta avatenkin. Palaten välillä ilmiön juurillekin.
Suomessa toimi Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, jonka työ päättyi vuoden 2025 lopussa. Komissio kuuli lähes 400 saamelaista, selvitti historian kokemuksia ja teki laajoja ehdotuksia korjaavista toimista. Raportti luovutettiin valtiolle ja Saamelaiskäräjille joulukuussa 2025. Totta, juuri päättyneen vuoden lopuksi.. ei siis sotiemme jälkeen tai lähellä isovanhempiemme aikoja. Poltetun Lapin jälkikaikuina..
Komission keskeiset havainnot: Saamelaiset ovat kokeneet pitkäaikaista assimilaatio- eli pakkosuomalaistamispolitiikkaa: kielten ja kulttuurin rajoituksia erityisesti asuntolakouluissa. Virallista “pakko-sulauttamispolitiikkaa” ei ollut, mutta toki kulttuuria ja kieltä on käytännössä tukahdutettu pitkään. Komissio suosittelee lähes 70 konkreettista toimenpidettä muun muassa kielten vahvistamiseksi ja itsemääräämisoikeuden parantamiseksi.
Valtion tunnustus – poliittinen myönnytys: Suomen pääministeri on sitoutunut viralliseen anteeksipyyntöön saamelaisten suuntaan, mikä tunnustaa valtion historian väärinkäytökset ja kärsimykset. Näin siis puoli vuosisataa sen jälkeen kun tein omat julkaisuni ja väitöskirjanikin..
Oikeudet Suomessa – tilanne tänään
Oikeus kieleen ja kulttuuriin: Saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielten käyttö viranomaisissa ja palveluissa on kuitenkin puutteellista ja vaihtelee paljon alueittain; opetusta ja saamenkielisiä palveluja ei ole aina riittävästi. Esimerkki arjesta: saamenkieliset terveyspalvelut tai varhaiskasvatus eivät ole yhtä kattavia kuin suomenkieliset.
Saamelaiskäräjien asema. Saamelaiskäräjälakia on uudistettu ja esimerkiksi äänioikeuden perusteita on muutettu kieliperusteiseksi, yhtenäistyen Norjan ja Ruotsin käytäntöihin. Käräjät antavat lausuntoja valtio- ja kuntapäätöksistä mutta eivät voi itse päättää laajasta luonnon- ja maankäytöstä. Luit oikein. Eivät voi itse päättää..
Poronhoito ja luonnon käyttö: Suomessa poronhoito ei perustu alkuperäisoikeuksiin eikä sitä tunnusteta saamelaisille yksinomaisena oikeutena. Tämä eroaa Norjan ja Ruotsin tilanteesta, joissa poronhoito on todellakin oikeudellisesti rajattu saamelaisille alkuperäiselle kansalle ja niiden siidoille/saamelaiskylille. Esimerkiksi Ruotsissa saamelaisten oma laki poronhoidosta määrittelee oikeudet siten, että vain siidan jäsenellä on oikeus harjoittaa poronhoitoa tietyillä alueilla.
Muu oikeuksien toteutuminen; Keskeisiä haasteita Suomessa ovat edelleen muun muassa: maiden ja vesien oikeudet sekä maankäytön vaikutukset (Huom!) saamelaisten elinkeinoihin. Vaikutusmahdollisuudet päätöksissä (kuten tuulivoima, kaivokset, metsänkäyttö). Todellinen konsultaatiopakko eli free, prior and informed consent (FPIC) ei aina toteudu käytännössä.
Vertailu Norjan ja Ruotsin tilanteeseen
- 🇳🇴 Norja. Saamelaiset tunnustettu toisena alkuperäiskansana. Oma saamelaisparlamentti, jolla laajempi rooli kuin Suomessa. Poronhoitolaissa oikeudet poronhoitoon perustuvat alkuperäisille yhteisöille ja ainoastaan saamelaisille. Saamen kielten käyttö julkisissa palveluissa on laajemmin turvattu kuin Suomessa.
Haasteita Norjassakin ovat maan- ja luonnon käyttö, sekä päätökset kuten tuulivoimahankkeet ilman täydellistä tietoon perustuvaa suostumusta saamelaisilta.
🇸🇪 Ruotsi.Oman saamelaisparlamentin lisäksi oikeudellisia ennakkopäätöksiä (esim. Girjas-tapauksessa) saamelaisyhteisöjen oikeuksista metsästykseen ja kalastukseen. Poronhoito on saamelaisen alkuperäiskansan etuoikeus laajimmissa poronhoitoalueissa. Ruotsissakin oikeuksien toteutuminen kohtaa paineita talouskehityksen ja luonnonvarojen hyödyntämisen (esim. kaivokset), jotka uhkaavat reittien käyttöä ja perinteisiä elinkeinoja.
Konkreettisia nykyesimerkkejä
Kielten tilanne: Kolme saamen kieltä Suomessa (pohjois-, inarin- ja koltansaame) ovat uhanalaisia. Palveluissa ei ole vielä selkeää ja tasaisesti turvattua saamenkielistä tarjontaa (koulut, terveyspalvelut, varhaiskasvatus). Poronhoito: Norjassa ja Ruotsissa poronhoito perustuu alkuperäiskansan oikeuksiin, kun taas Suomessa se on “yleisoikeus”, mikä heikentää saamelaisten mahdollisuutta suojella perinteistä elinkeinoa lainsäädännöllisesti.
Päätöksenteko: Näkyvin kehitys on siinä, että Suomessa saamelaiskäräjälakia uudistetaan ja äänioikeusehdot tarkentuvat kansainvälisempiin kriteereihin (kieliperuste)