Kirjailija ja poikkitieteinen mediatoimija (Cluster Articles, Arts and Policy)
Poikkitieteisyys ei ole pelkkää monitieteistä lukutaitoa vaan perustieteitten yhdistämistä. Ilman brittien hallintoa ja koulutusta, läntistä kulttuuria, tällaista käsitteistöä ei edes tunnistettaisi. Ei Yhdysvalloissa, ei Euroopassa eikä Suomessa. Tästä kiitos heille.
Professori, filosofian (PhD) ja valtiotieteitten (ScD) tohtori, dosentti (adjunct professor) sekä D.Art tohtori Matti Luostarinen on kirjoittanut runsaan tuhat tieteellistä artikkelia ja julkaisua sekä liki kuusinkertaisen määrän tiedettä popularisoivaa artikkelia (cluster articles). Tänään 123Menestys on laajaa monografiaa, joista vuoden 2007 jälkeen 25 pääosin Saksassa ne kustantaen. Tänään vuoden 2026 alkaessa monografioita on 143 ja artikkeleiden ja esseiden määrä on ylittnyt 10 000 rajan. Kirjoittaminen ei ole työtä vaan elämäntapa poikkitieteisenä ilmiönä. Välineet eivät ole samoja kuin mihin takavuosien ”kirjailijan” elämä rajottui. Sinne ei ole paluuta. Menestyksestä oppii vähän, epäonnistumisesta paljon.
Julkaisutoimintaan juuri Saksassa vaikutti eniten aikanaan perustettava painotalo logiikalla, jossa bulkkituotteiden määrä voitiin poistaa kokonaan ja toimittaa myös vaikkapa väitöskirjaksi tarkoitetut työt tilaajille ympäri maailmaa suoraan kotiin kannettuina. Luostarinen oli tuolloin avustamassa ko. toimintaa ja sen kokeilu on onnistunut odotettua monin verroin paremmin ja BoD kirjailijoita on tiettävästi jo kymmeniätuhansia. Uskomaton saavutus lyhyessä aikaa ja nyt alansa suurin Euroopassa. Mitä isompi katto, sitä enemmän lunta se kestää.
Tänään kyse on todellakin alansa Euroopan suurimmasta todella modernista kustantajastamme. Olen toki ylpeä saadessani aikanaan olla sitä käynnistämässä. Tuolloin sukuni omistuksessa ja aikanaan luostarilaitoksen lampuoiteina (veronmaksajina) toimineet toivat Suomeen (Itä-Savo) digiaikaisen kustantamon maakuntalehtenä ja suurin Helsingin Sanomat muuttui sellaiseksi pari vuosikymmentä myöhemmin. Koko ei todellakaan ratkaise vaan kokonaan muut ominaisuudet luovissa innovaatioprosesseissa. Tänään ne ovat poikkeuksetta poikkitieteisiä.
Ilmiön reaaliaikaisuus ja kyky tukea muuta mediatoimintaamme ja sen sosiaalisen median alustoja on koko ajan kehittyvää. Samalla myös perinteinen kirjan julkaisutapa on muuttunut ajan henkeä palvelevaksi, reaaliaikaiseksi ja luontoa suojelevaksi. Kirjallisuus ja sen tuotanto ja analytiikka on muuttunut mutta ei suinkaan kadonnut. Läntinen kulttuuri ja sen juuret tieteessä ovat hyvin vahvasti sidoksissa brittiläiseen kieleen ja kulttuuriin Suomessa sitä toteuttaen viimeisen vuosisadan aikana. Maailman johtavista yliopistoista kymmenen merkittävintä on juuri tällä kieli- ja kulttuurialueilla vaikuttavia. Menestyksellä on paljon ystäviä.
Olen toiminut tutkijana ja opettajana liki sadassa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa. Julkaisut ovat maantieteestä, sosiologiasta, bio- ja geotieteistä, poikkitieteisiä todella laajoja monografioita mm. ympäristötieteistä (ympäristötalous, -sosiologia, -juridiikka, -maantiede, -biologia jne.) käyttäen rinnakkain luonnontieteitä (natural science) ja ihmistieteitä (human science) tehtävänä klusterit ja niiden innovaatiopolitiikka (Cluster policy, Cluster economy, Cluster articles, Cluster art, Cluster science).
Paikallinen (lokaali) ja globaali ei ole enää kaksi eri asiaa vaan sama reaaliaikainen ilmiö. Globaali ja paikallinen ovat samaan aikaan läsnä tieteen popularisoinnissa, ihmisen mittaisessa maailmassa, tiedemiestaiteilijan poikkeuksellisen oman aikamme luovassa innovoinnissa, klusteritaiteessa, taloudessa, politiikassa sekä mediatieteitten ja etenkin sosiaalisen median taloudessa ja strategiassa. Näin sivustoani esitellään ja hyvä niin.
Aikanaan luetuin kirjani kuvasi jo 2000-luvun alussa juuri tulevan uuden median taloutta ja strategiaa (Social media economy and strategy) sekä tulevan hybridiyhteiskunnan kouristelua, geopoliittisia tulevia ongelmiamme ajan ja paikan tieteitten paradigmaisen muutoksen seurauksena.
Tänään nämä ongelmat näkyvät Venäjällä, Ukrainassa mutta samalla myös Kiinassa ja Intiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Ne näkyvät myös viruksissa ja niiden tavassa levitä.Viisaat syntyvät kuoleman jälkeen ja voittajat eivät usko sattumaan (Friedrich Nietzsche).
Perinteinen uutistyö ja uusi media-aktivismi (sosiaalinen media) eivät vain lähesty toisiaan vaan muodostavat jo saman yhteiskunnallisen tehtävän. On luonnollista että teknologian kiihtyvä kehittyminen on johtanut myös yhteiskunnallisen tehtävän muutumiseen ja etenkin laajenemiseen.
Oma uusmedian käsitteistömme vaatii nyt päivittämistä, ja tästä on syntynyt monelle kokonaan uusia harrastuksia tai toimeentulon lähde, mutta myös tapa käyttää valtaa. Sosiaaliset mediat, digikulttuurit, uudet aktiiviset kuluttajaryhmät ja niiden kuvaukset, tiedemiehen poikkitieteinen tapa ottaa haltuun globaali ja samalla paikallinen, uusia mediayhteisöjä luova aikamme epäilemättä tärkein ilmiö, on esitelty sekä oman kotisivustoni että aiemmin samalla miljoonin bloggaajien tutkimustulosten avulla ja valossa. Luokitukset ja analyysit on suoritettu klusterimenetelmin ja koko ajan kehittyneen robotiikan keinoin. Käsite ”teknologia” on sekin vaihtumassa ja muuttumassa paremmin ilmiötä luonnehtivaksi. Maailma voi olla simulaatio, kirjoittaa oman aikamme tiedelehti.
Media ei ole enää vain keskustelun herättäjä ja tiedon jakaja vaan yhä selvemmin myös uuden tiedon tuottaja ja käsittelijä kaikilla tasoilla, töissä, kotona, lasten ja heidän vanhempiensa elämässä. Asiasisältöiset blogit, sosiaalisen median välineet, ovat vallitsevia ja ne lisääntyvät koko ajan elämämme kaikilla osa-alueilla. Niiden analysointi on tieteen tehtävä. Kirjailijan on tunnettava nämä tehtävät, mutta samaan aikaan niiden teknologiakin. Muutos on ollut nopea mutta myös ennustettava. Tähän teemaan on syytä paneutua kunnolla, poikkitieteisesti ja ymmärtäen median muuttuvaa luonnetta yhteiskunnassamme.
Jotta sitä voi ymmärtää oikein on syytä itse olla mukana sen jatkuvassa tiedontuotannossa ja kukin omalla persoonallisella tavallaan lahjojaan näin samalla kartuttaen ja verkottaen, neuvoo monen tiedekunnan tohtori, lukuisia kertoja professorin pätevyyden hankkinut poikkitieteinen uuden mediayhteiskunnan varttunut erikoistutkija, professori Matti Luostarinen. Näin lainaten kirjoitusta joka ei ole omaani vuodelta 2021. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.
“Uudet innovaatiot ja kyky elää niiden ehdoilla tuottaa vaikeuksia ikäihmisille. “ Vanhat mediat ovat muuttuneet seuraten uusia, ja tämä on pettymys ikääntyvälle kansakunnalle. Uutinen ja sen “totuus” ei olekaan sitä mihin on aiemmin opittu. Perinteinen media ei voikaan sitä enää välittää ikään kuin Jumalan sanana uudessa mediaympäristössä, jossa uutinenkin on tehtävä ja sillä on monet kasvot. Uudessa kasvottomassa mediassa olemme sukupuolettomia olentoja ja jopa naisen asema, sukupuolemme, on muuttunut osana uutta digiaikaamme.On suurenmoista olla suuri, mutta vielä suurempaa on olla inhimillinen (Will Rogers).
Käsittelemme digiaikaa väärin ja kovin kapeasta yhden tieteenalan näkökulmasta. Media on syvässä kriisissä osana vallan käyttöä ja mielipidevaikuttamista. Demokratian kriisi on ulottunut sekin kaikkialle. Samalla ongelmien ratkaisuun odotetaan monitieteisyyden rinnalle poikkitieteisyyttä. Luonnontieteitä ja ihmistieteitä rinnakkain ja sisäkkäin käyttäen. Tämäkin oli ennustettavissa jo varhain. He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä (Vergilius).
Tutkijan näkökulmasta kuitenkin vain mikromillin päässä totuudesta oleva luonnonlaki on väärä. Niiden käyttö väärin johtaa sovelluksina katastrofiin. Näennäistä tietoa sinkoilee kuitenkin aivan toisella tavalla kuin vuosikymmen sitten ja kaikki on lopulta vain kyvyssämme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun itsenäisesti äärimmäisen erikoistuneitten tieteitten fragmentteja yhdistellen. Mihin ihmisen evoluutio on johtamassa, kysyy tiedelehti tänään ja ”kiroilu kirittää suorituksia”, ”kahvisiepot nukkuvat syvemmin” sekä ”maailma voi olla simulaatio”.
Juuri tähän alati muuttuvaan tehtävään me tarvitsemme apua. Mediayhteiskunnan kriisi hybridinä uhkaa myös demokratiaamme ja sen viimeisintäkin uskottavuutta. Tämä, demokratiamme kriisi, oli sekin ennustettu jo aikapäiviä. Poliitikkomme saivat hekin uuden haasteen. Ihmiset rakastavat uusia haasteita. Poliitikoille tällaiset haasteet ovat jatkuvaa poukkoilua ilman selkeää päämäärää. Emme elä enää Rafael Paasion aikaa edes Suomessa, maailman onnellisimmassa maassamme.Useimmat miehet eivät kehity, kasvavat vain suuremmiksi – (Leo Rosten).
Niinpä meiltä vaaditaan nyt myös kokonaan uutta poikkitieteistä medialukutaitoa. Haemme itse tietomme ja tuotamme sitä, eikä meitä voi sumuttaa kuten takavuosina. Olemme siirtyneet media-aikaan, jossa sekä tuotamme että kulutamme mediamme kilpaillen samalla sen uskottavuudesta. Muutos on ollut paradigmainen, maailmankuvamme samaan aikaan järkyttäen. Samaan aikaan meille tuotetaan viihdettä, joka järkyttää sekin. Me rakastamme sitäkin. Elämänura syntyy julkisesti, lahjakkuus hiljaisuudessa (Marilyn Monroe).
Miten vastata tieteelle asetetuihin uusiin tehtäviin unohtamatta filosofista perusosaamistamme? Sellainen on kenelle tahansa kohtuuton tehtävä koko ajan muuttuvassa ja uutta tietoa luovassa niin paikallisessa kuin globaalissa ympäristössämme. Tarvitsemme apua, jollaista olemme oppineet hankkimaan joko paikallisena, yhden asian ilmiöinä (esim. lääketiede), tai globaalina, stereotyyppisinä yleistyksinä ja harhoinamme (poliittinen puhe), pahimmillaan geopoliittisena sumutuksena ja pelotteluna (kesä 2022). Vuoden 2026 käynnistyessä takanani on vuoden 2023-2025 kirjat, yhtensä 21 kirjaa. Vuoden 2022 tiedoillani en olisi voinut näitä kirjoja kirjoittaa. Oletan että tämä tieto avaa sen mistä on kysymys niin tekstien kuin jokaisen kuvan kohdalla. Tämän nyt syntyvän kirjan seuraava luku on neljäskymmenes. Oletko lukenut sitä edeltävät luvut? Entä kirjoitetut kirjat? Tämä on ”Kirjoittamaton kirja”. Tätä ei voi ottaa vielä vakavasti. On vain yksi metodi – on oltava lahjakas (T.S. Eliot).
Seuraavan luvun (XXXX) olen varannut nuoruuteni ajan taisteluille sekä ”Lapin tutkimuksia” sarjalleni. Se koskee minulle rakasta aihetta, Lappia ja saamelaisia.