Konfliktien avulla hallittu maailma

Astmalääkkeellä hirvittävät vaikutukset, Trumpin hallitus uhka maailmanpankille ja maailmanrauhalle, Rauha Vesala alasti tuntemattomassa, Aku Hirviniemen selviytymistarina…
Päivän mediat luettu kun luen vielä Helsingin Sanomista (15.10) maailmankuulun populistitutkijan nerouden ja kuinka Helsingin pormestari puhuu kuin vihreä mutta toimii kuten mustanpuhuva porvari.

Kaupasta ostettu kala on päiviä vanhaa ja verkossa kala menee pilalle kuoltuaan muutamassa tunnissa, kertoo lehti viisasta havaintoaan. Se on syy miksi kalastan itse. Kas kun Hesari on sen oivaltanut, tämänkin vaikean asian.

Lopuksi luen Trump -kirjaansa myyvän avioparin viimeisimmät kauhistelut maailman menosta ja Trumpista, kirjansa kultakimpaleesta. Ostakaa kirja ja lehti. Media rakastaa sinua ja toimittaja tarvitsee uuden innovaatiopolitiikan vaatimaa konfliktia. Sinä maksat tyhmyydelläsi tämän kaiken ja luet Hesarin ohella Forssan Lehden jutut kaupungin kolmesta rötösherrasta.

Ylinopeutta ovat ajaneet ja lapsen tapaamisesta taistelleet. Elämme mediakratian aikaa, jossa toimittajan ego ja narsismin häiriöt kilpailevat poliitikkojen ja demokratian kanssa samassa lajissa, populistisessa pulinassa ja huomiotalouden kaupallisuudessa.

Sosiaalinen media ja sen kauhut ovat tehneet tästä pelottavan ilmiön, analysoi populismin tutkija ajattoman ja paikattoman maailman pirstaleisia puolueitamme ja vanhojen puolueiden kuolemaa Euroopassa. Uusia syntyy kuin sieniä sateella. Suomi on monipuoluejärjestelmä eikä siinä ole mitään omituista. Ellei nyt Timo Soini loikka muuta kaikkea. Hänet on pantu paljon vartijaksi. Entisestä rääväsuusta tuli hetkessä pyhimys populistina.

Monena mies eläessään ja Soini on konfliktisen maailman ajopuu, lastu sen laineilla. Ei hän tiedä mitä tapahtuu ja myöhemmin kerrottu on sepitteellistä satua. Näinhän me teemme muutkin kun poliitikkoina kirjoitamme menneen maailman tapahtumista. Syntyy kuva ikään kuin ne olisi meidän suunnittelemia ja maailma pyörisi meidän ympärillämme.

Soinin narsismi ei ole edes millään tavalla peiteltyä vaan minä -keskeistä pulinaa. Oman aikamme median tuote Matti Nykäsen tapaan. Sopii otsikoihin ja elää niiden mukana välillä karikoissa ja koskipaikoilla kastuen ja sitten taas suvantopaikoilta itsensä löytäen. Älykkö ihmisenä tai viisas ihminen elää kovin erilaisen elämän ja protestantti luterilainen sovinnaisena ihmisenä pysyy kirkossaan hänkin. Usein hänen kohdallaan mediat kirjoittavat karismasta. Mtä sitten on tämä karisma?

Mitä tarkoitetaan kun kirjoitetaan tai puhutaan karismaattisesta ihmisestä persoonallisuustyyppinä tai persoonan osana? Oletko ikinä tavannut sellaisen, karismaattisen ihmisen? Hetikö hypähti karisma silmille vai syntyikö pidemmän tuttavuuden kautta? Karisiko karisma iän myötä vai tuliko sitä vain ryppyjen mukana lisää?

Karisma (kreik. χάρισμα, kharisma) on käsite, jota käytetään usein kuvailemaan yksilön voimakasta kykyä viehättää ihmisiä tai vaikuttaa heihin. Yhteiskuntatieteilijä Max Weber on todennut karisman olevan tunteen asia, jota ei voi pohjimmiltaan järjellä selittää. Aiheesta väitellyt Tuomo Takala on arvioinut vaikeasti kuvailtavan karisman viittaavan erityisesti ihmisiin, jotka saavat helposti huomiota ja ihailua; niin sanotun negatiivisen karisman kyseessä ollessa tällainen persoona saattaa kuitenkin vetää puoleensa jopa vihaa.

Hitleriä voidaan pitää karismaattisena henkilönä, suoranaisena karisman maagikkona. Takala liittää karismaan sellaisia ominaisuuksia kuin ”viehkeys, ylenpalttisuus, mielentyyneys, mystiikka, positiivinen energia, viehätysvoima ja sähköisyys.” Politiikka ja populismi vaatii varmasti karismaa mutta ei nyt tiede ja sen asiantuntijat. Retoriikka ja näyttely ovat osa oman aikamme individualismia mutta ei nyt kansanliikettä ja massojen toimintaa samaan aikaan, jolloin Hitler ja Stalin elivät. Aika on kokonaan toinen ja Eurooppa ei ole Pohjois-Korea.

Olen tavannut kasvotusten perussuomalaisten puheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan ja Timo Soinin moneen kertaan, myös nuorena miehenä ja Vennamon oppilaana, jolla gradun ohjaajana oli professori Martikainen. Populismin oppiminen teoriassa, pro gradu -tutkielmassa, ja sen siirto käytäntöön tapahtuu yhteiskunnan tilauksena, ei henkilön omana tuotteena. On oltava tilaus.

Meillä, perussuomalaisilla, on kaksi älykköä puolueen johdossa, joihin toiseen sopii käsitteet viehkeys ja toiseen mielentyyneys, toiseen ylenpalttisuus ja toiseen mystiikka mutta molempiin positiivinen energia, viehätysvoima ja sähköisyys. Epäilemättä molemmat ovat karismaattisia. Toinen on introvertti ja toinen ekstrovertti. Mutta se ei liity karsimaan lainkaan. Älykkyys ja sanavalmius varmasti liittyvät…

Minkäs teet jos ihmiset osaavat ajatelle eikä vain toimittaja tai poliitikko. Valta kuuluu kansalle (popula) perustuslaissamme. Ei toimittajalle tai poliitikolle, puolueille vaan kansalle. Kansan kuuluukin tietää tämä. Ja kansahan tietää ja vaihtaa puoluetta tarvittaessa. Se on kilpailua.

Kapitalistista tai poliittista kilpailua luonnossa ei ole. Se on sitten jo eri juttu. Tiede ja luonnonlait eivät ole politikointia ensinkään. Eivät valemedian populistiset todistelut muuta luonnonlakejamme miksikään. Syökää tuoretta kalaa. Se kasvattaa järkeä. Ulkoilkaa ja eläkää osana luontoa. Sopeutukaa siihen metropoleissanne. Tai hävitkää ilmastomuutoksen tuoma uusi kilpailuhaaste. Ei tähän löydy malleja menneisyydestä niitä hakien.

Jauhojärvi kertoo Mestareiden mestari -ohjelman toisessa jaksossa elämänsä vaikeista hetkistä. Jauhojärven isä kuoli jouluna 2012 ja sen lisäksi Jauhojärvellä todettiin vaikea rasitusastma.
Jauhojärvi aloitti astmalääkityksen ja mies juhli olympiakultaa 2014 Sotshissa parisprintissä Iivo Niskasen kanssa.

Jauhojärvi kuitenkin vaihtoi astmalääkitystä syksyllä 2014 tuhoisin seurauksin – henkinen ja fyysinen vointi oli koetuksella.

– Jos en vaimon kanssa olisi koskaan puhunut siitä, että miten raukkamainen tapa itsemurha on, niin jopa olisin saattanut metsällä yksin kävellessäni vetää liipaisimesta. Sellaisiakin ajatuksia se astmalääkkeen vaihto aiheutti, paljasti Jauhojärvi.

Kun kaksi asiaa esiintyy yhdessä ja samaan aikaan, lääkkeiden vaihdokset ja masennukset, ne eivät välttämättä liity toisiinsa. Jos kesä on joskus vielä lämmin myös Suomessa, jopa helteinen, jolloin jäätelön kulutus kasvaa ja ihmiset menevät rannoille suurin joukoin uimaankin, joku hukkuukin ja suuressa joukossa olutta juoden enemmän.

Jos tutkija olettaa jäätelön kulutuksen kasvun syyksi hukkumisonnettomuuksille ja alamme vältellä tämän vuoksi jäätelöä, kyseessä on ollut median asiantuntija populismia tutkimassa.

Jäätelöä on siis varottava tai otettava riski ja uskaltauduttava uimaan jäätelöannoksen jälkeenkin, äänestettävä muitakin puolueita kuin simmareita, sammareita, kommareita, kummareita, demareita, maalaisliittoa ja ihania vihreitä enkeleitämme, virheettömiä hyviä ihmisiä, ruotsalaisia tai kristittyjä, pyhimyksiä ja veijareita.

Hesari kertoo taas kerran (15.10) kuinka populismi voi hyvin ja kansa (popula) äänestää oikealla ja vasemmalla muita kuin vanhoja puolueitaan, jotka ovat keränneet itselleen valtaa ja sellaisia rakenteita, joiden ulkopuolelle on jäänyt valtaosa kansaa. Näin ajan kuluessa tahtoo aina käydä ahneitten ihmisten maailmassa. Toveri siinä on auttanut toveria ja heitä on yhä vähemmän valtion ja kuntien virkoja jakamassa. Valta keskittyi ja vallan mukana hyvinvointi ja varallisuus, pääomat. Neuvostoliitto kaatui tähän tautiin sekin.

Kun väkiluku tuplaantuu yhtenään syntyy konflikteja ja innovaatiopolitiikka vaatii juuri tällaisia rakenteita edetäkseen. Kyse on siis innovaatiopolitiikan asettamista vaatimuksista, ei populismin. Usein siinä törmäyksessä on mukana monen tieteen rajapinnat, ei vähiten luonnontieteen sovellukset ja ihmistieteen harhat. Kun nämä pannaan palvelemaan samaa päämäärää, pääomien kasvua ja luonnonvaroja tolkuttomasti käyttäen, syntyy ongelmien ongelma mutta samaan aikaan innovaatioiden kasvu kiihtyy ja kasvu saa vauhtia kulutuksesta.

Politiikka ja populisti on tässä vain vaatimaton sivuraide näyttelijöineen. Suurten paradigmaisten, maailmankuvaa muuttavien, innovaatioiden yhteydessä tämä on tiedetty aina. Ja jos ei ole tiedetty niin nyt tiedetään.

Popula, kansa, haluaa hyötyä näistä uusista innovaatioista ja kasvun vauhti sen kun vain kiihtyy edelleen kulutuksessa, kapitalismissa. Kun Suomessa syntyy uusia puolueita, sitä ei ihmetellä yli kymmenen puolueen monipuoluejärjestelmässämme.

Sen sijaan populistitukija näkee Hesarissa kauhukuvia siellä, missä puolueita on vain kaksi ja polarisoitunut maailmankuva hänen aivoituksissaan ainut oikea. Hän on hädissään toimeentulostaan tiedemiehenä ja alkoi tutkia populismia sillä pelotellen. Media pelottelee konflikteja koko ajan esitellen. Se on pelon maailman tuotetta täynnä. Pelko on sen menestymisen tärkein ase ja ihmisen takaraivot, liskoaivot.

Media menestyy uusien innovaatioiden ja siis konfliktien ruokkimassa maailmassa sekin ja sopeutuu myös sosiaalisen median käyttöön hitaan evoluution tuotteena, ei välittömästi, reaaliaikaisesti.

Maailma on toki aina ollut hulluja täynnä mutta heidän määränsä on ollut vain murto-osa nykyisestä ja väkiluvun eksponentiaalinen lisääntyminen ajattomassa ja paikattomassa maailmassa tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös seinähulluille medioille ja poliittisille liikkeille, oli ne sitten mitä tahansa ilmiötä ajavia hullutuksia. Luonnon lakeja ne eivät muuta kuitenkaan miksikään.

Luonnossa kapitalistista kilpailua ei kuitenkaan ole vaan pelkkää hakeutumista energiaa, siis auringosta lähtevää säteilyä, säästävimpään muotoon silloinkin, kun se metsäpalon jäljiltä hetkeksi häiriintyy. Sama pätee jokaisen jokiuoman syntyyn. Samoissa oloissa ne ajautuvat aina täsmälleen samoihin energiaa, siis painovoiman kulutusta, minimoivaan muotoonsa ja samoihin rakenteisiin, jossa viljellä maata ja riistää tämä viljavin maa myöhemmin metropolin kasvulle hedelmällisimmän matalan deltan alueilla ja metamfetamiinia sinne ammentaen.

Ihmisen tapa hankkia energiaa säästäviä muotoja on vaikkapa optimoida liikkumistaan ja tähän liittyvät lokalisaatio- eli sijaititeoriamme. Tätä palvelee vaikka suunnittelumaantieteen tutkimus ja koulutus. Ei katastrofia, johon rannikkojen metropolit ovat nyt ajautumassa.

Ne kun myös hukkuvat ensimmäisinä tulvan alkaessa. Luonnon lait eivät ole ihmisen lakeja ja ihminen pelaa omaa hazardipeliään, jossa pyritään pellolla mahdollisimman energiaa kuluttaviin, auringon säteilyä sitoviin muotoihin, jolla energiaa sidotaan ihmisen käyttöön ja kapitalismin kiertoon, pääomiin ja markkinatalouteen. Popula, kansa, toimii kuten ikivanhat rakenteet sitä johdattelevat geeniperimän ja kulttuurinsa tuotteina. Siinä yksilö toimii eri tavalla kuin suuret massat.

Ei sen kummempaa, jolloin ongelmana on lopulta ylikansoitettu maapallo ja sen lämpeneminen. Huonon pään takia koko ruumis kärsii ja huijaamalla populistisen, konflikteja hakevan median kautta populaa, kansaa, ei ongelmiksi koetut asiat varmasti ratkea. Kun poliitikko tai media ei ole ratkaisu ongelmalle, ne ovat silloin osa ongelmaamme.

Se että ikävät ilmiöt alkavat kasautua samaan aikaan, on löydettävä käyttäen apuna luonnontieteitä, ei omia ihmistieteen ihmisovinistisia päätelmiä, jossa jäätelön kulutus ja sen kasvu johtaa hukkumiskuolemiin, ei jatkuva helteiden ja Floridan hurrikaanien, valtavien Kalifornian metsäpalojen sarjat.

Se että Suomessa tulee samaan aikaan satamaan vettä, oli ennustettu sekin. Se ei ole syy populismiin ja sen syntyyn. Kaikkein typerimmät jutut voisi medioissamme jättää viihteenäkin ja tapana saalistaa myyntituloja, kirjoittamatta, muun puuhan puutteessa.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts