Millainen hallitus maallemme?

07.04.2023

Vaalikonevastausten perusteella sekä kokoomus että perussuomalaiset olisivat valmiita heikentämään ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sdp taas on jyrkästi sitä mieltä, että ansiosidonnaista ei saa heikentää. Näin kertoo Helsingin Sanomat otsikolla ”Talousasioissa kokoomus ja Sdp ovat kaukana toisistaan 6.4. 2023). Toisaalta hallituksessa kaikki asiat tahtovat olla joko taloudellisia tai kytkeytyä tavalla tai toiselle juuri talouteen. Esimerkkinä vaikka lehden toimittaminen ja kirjoittaminen ylipäätään vaikkapa kirjailijana. Kirjallisuus kun on tänään maassamme ja vähän muuallakin ahtaalla.

Nykyään kun edes nimekkään kirjailijan uutuusteoksesta ei välttämättä näy lehtiarvostelua, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä (31.03.2023). Äänikirjat ja sähköiset kirjat eivät tuo kenellekään toimeentuloa ja kaikki tämä vaikuttaa siihen, millaisia kirjoja kannattaa tuottaa. Tai millaista politiikkaa maassa harjoitetaan ja vaalit käydään. Puolueet varovat arkoja aiheita ja varmasti etenkin leikkauslistojen esittelyä. Jännityskirjoja seurataan äänikirjoina ja samalla lukijakunta kasvaa, mutta kirjailijan leipä koko ajan kapenee ja katoaa lopulta kokonaan.

Maailma on nyt täynnä paradokseja, jotka johtavat luku- ja kirjoitustaidon rapautumiseen. Kirjoja aikanaan kuluttanut ja niistä nauttiva yleisö on opetettu uusille tavoille, siinä missä poliittiset liikkeemme ja vaaleissa äänestävä suuri yleisö. Me kirjailijat seuraamme tätä kehitystä pelonsekaisin tuntein. Ketä uskoa ja mistä hankkia toimeentulo kulttuurille, joka oli alkujaan selkäranka tälle sivistysyhteiskunnaksi kutsumallemme. Puhe lensi (katosi) mutta teksti pysyi, kerrottiin jopa latinaksi. Verba volant, scripta manet.

Oma aikamme toi tavan säilyttää puhetta ja tekstiä, kuvia, mutta kadottaa kirjat ja kirjahyllyt. Sanottu sana katoaa, kirjattu pysyy, oli vielä hetki sitten oppinamme ja latinan lukijoillakin vuosituhannet. ”Vox audita perit, littera scripta manet.” Vaan eipä ole enää eikä totta ole edes aivomme ja niiden kyky tuottaa uutta ajatusta ja kilpailla robotiikan sekä tekoälyn kanssa likimainkaan tasapäisesti.

Mihin sitä sitten tarvitaan, kun kilpailussa menestyy vain tekoälyn ja sen käytön taitavat mestarit jopa shakkipelissä. Jatkossa mitataan juuri tämän taidon osaajat ja ammatit, jotka ovat kytköksissä valtaosalle vaikkapa poliitikkojamme kaukana perinteisen politiikan peleistämme. Digilehdet tulivat Suomeen aikanaan jo 1980-luvulla Itä-Savosta alkaen ja nyt sitten eletään jo kokonaan uutta vaihetta sielläkin.

Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Tähän kokoomus ja perussuomalaiset vastaavat kuin kaksi identtistä sisarta keskenään ollen täysin samaa mieltä, kun taas demarit ovat eri mieltä. Nämä ovat luettavissa tämän ajan vaaliemme koneista ja robotit kertovat ketkä tulevat toimeen keskenään. Perussuomalaiset ovat poikkeuksellisen taitavia tämän taidon hallinnassa ja se näkyi toki myös vaalirahoituksen käytössä. Me kirjailijat taas seuraamme kauhulla lukuaikapalvelujen ilmaisjaksoja.

Minä en saa mitään kirjailijan työstäni, mutta tiesin sen toki jo tähän ryhtyessäni. Sukuni kun omisti tuon Itä-Savossa leviävän digiajan ensimmäisen lehtemme. Helsingin Sanomat nauroi meille, mutta tuli mukana kuitenkin seuraavan sukupolven aikana sekin. Tuleen kun ei voi jäädä makaamaan edes Helsingissä asuen. Toppisten suku osti aikanaan digiaikaan siirtyneen lehtemme ja perussuomalainen puolue ei ole kaupan. Äänestäjä ratkaisee vaaleissa, kuinka maa ja maakunta menestyy kilpailussa. Tumpeloa puoluetta ei auta mennä äänestämään.

Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaativat perussuomalaiset ja kokoomuslaiset, kun taas demarit ovat jyrkästi vastaan. Meillä työ ja sen tekeminen on muuttumassa sekin ja ihmisiä on rohkaistava hakemaan kolutusta ja toimeentuloa jatkuvan koulutuksen yhteiskunnassa. Valmiiksi et tule koskaan mutta voit koko ajan auttaa itseäsi nauttimalla opiskelusta. Tuleen ei saa jäädä makaamaan ja elämä on tottelemista, totteleminen elämää. ”Vivere est oboedri, oboedri est vivere.”  

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa, vakuuttavat kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kuin yhdestä suusta, kun taas demarit ovat jyrkästi toista mieltä tästäkin väittämästä vaalikoneissamme. Ei koko ajan muuttuvat yhteiskunta ja sen robotiikka laiskoja elätä. Meitä on kohta kymmenen miljardia ja kansakuntamme on mukana tässä globaalissa kilpailussa, tahdomme me sitä tai emme. Meitä seurataan ja me seuraamme heitä. Väisty tieltäni, saatana, toistuu kohta korvissamme. ”Vade retro, satana”

Näin kun luet tämän päivän Helsingin Sanomia ja otsikolla ”Talousasioissa kokoomus ja sdp ovat kaukana toisistaan” (HS 6.4.2023). Tähän kehitykseen ovat historialliset syyt ja sen me tiedämme omasta historiastammekin. Tutkainta vastaan on turha potkia pienen maan ja nyt Naton jäsenen. Missä hyvä olla, siellä isänmaa. ”Ubi bene, ibi patria.”

Eduskuntavaalien suuri teema oli juuri julkinen talous ja valtion velkaantuminen. Kokoomuksen varmasti tärkein aihe vaaleissa oli valtion velka ja sen leikkaaminen kuudella miljardille nyt ja myöhemmin vielä kolme miljardia seuraavan hallituksen toimesta. Ei varmasti jäänyt epäselväksi vähänkään vaalejamme seuranneille kansalaisille. Ja vaalit voittivat juuri nämä nyt hallitusta kokoavat puolueemme.

Sopeuttaminen tarkoittaa käytännössä juuri leikkauksia ja veronkiristyksiä silloin, kun talouskasvulla budjettia ei saada tasapainoon. Tässä sdp korosti juuri talouskasvun merkitystä. Näin silloinkin, kun Suomen ennustetaan jatkavan supistuvat talouden kurimuksessa.

On selvää, että juuri näissä kokoomuksen tärkeimmissä vaaliteemoissa perussuomalaiset ovat puolueistamme lähinnä kokoomusta. Vaalikone sen todistaa ja juuri sen avulla nämä puolueet hankkivat poliittisen voittonsa vaaleissa kasvavina edustajapaikkoina. Heillä ei ole mitään syytä muuttaa tätä linjaansa hallituskaudellaan, päinvastoin. Juuri tuo linja takaa heille myös jatkossa menestystä. Vaihtelu virkistää myös vallan käytössä ja demokratiassamme. Puolueita on voitava vaihtaakin valtaa näin kierrättäen. ”Variatio delectat.” Juuri kilpailun kautta demokratiamme osoittaa voimansa.

Toinen edellistä vähäisempi kysymys liittyi jo aiemmin käytyihin vaaleihin sosiaali- ja terveyspalveluista. Nämä palvelut hoidetaan uuden aluehallintomme toimesta ja sen onnistumisen nämä mittauttavat omissa vaaleissaan. Se että valtio pyrkisi leikkaaman sieltä miljardin verran, kokoomuksen tapaan karsimista jatkaen, ei saa tukea sen enempää perussuomalaisilta kuin demareiltakaan. Päänsärky siirtyy aluetalouden hoitoon ja myös kunnat ovat jälleen kerran äänestäjiensä hampaissa olkoonkin, ettei näillä ole siihen tarkoitettuja verotuloja. Nyt kysytään kuntien yhteistyötä ja sen osaamista. Toki aurinko paistaa kaikille, mutta yhteistyönsä osaaville verkottajille varmimmin. ”Sol omnibus lucet.”

Kokoomus on valmis keventämää verotusta kaikissa tuloluokissa, ja perussuomalaiset myötäilevät tätä tavoite, kun taas sdp ei kannata verotuksen keventämistä. Näin talouden ylläpidossa kokoomuksen ja perussuomalaisten tavoitteet menevät liki yksiin, kun taas demareitten kohdalla ongelmat kasautuvat liki jokaisen kysymyksen kohdalla. Jonkun tulisi valvoa demokratiassa lupausten täyttämistä, mutta kuka valvoo valvojia? ”Quis custodiet ipsos custodes?.”

Työperäinen maahanmuutto on kokoomusta ja demareita yhdistävä tekijä ja tässä perussuomalaiset joutuvat hallituksessa hyväksymään sellaisia kompromisseja, jota liittyvät työperäiseen koulutetun ja myös koulutettavan maahanmuuttajan käyttöön vaikkapa varmistamaan sotealueittemme palveluiden moitteettoman toimivuuden. Kun perussuomalaiset ovat suurin puolue tänään aiemmin keskustalaisissa maakunnissamme, tämän tehtävän hoito on otettava puolueen ohjelmissa vakavasti, lähtemättä kuitenkaan peesaamaan takasuvien maalaisliiton aluepoliittisia kähmintöjä. Elämme kokonaan uusien talousalueiden ja teknologian sekä tieteellisen maailmankuvan sisäistäneessä Suomessa myös perinteisillä maaseutualueillamme. Tässä pääkaupunkiseutu on oma lukunsa. Sinne voi antaa vain yhden neuvon. Rukoile ja tee työtä. ”Ora et labora.”

Ilmastokysymys on kokoomuksella samalla uusien investointien aihe, mutta samalla ongelmallinen tultaessa metsiimme ja maamme luonnonvarojen käyttöön. Luontokato, ilmastomuutos ja hiilinielut ovat poliitikoillemme vaikeita kysymyksiä ja vastaukset ovat neutraaleja. Näin on ollut niin kauan kuin muistan ja lähettänyt kyselylomakkeitani kansanedustajille Arkadianmäelle. Poliitikon on muistettava mitä on vastannut ja valehtelijalla on oltava hyvä muisti. ”Mendacem memorem esse oportere.” Tämä Quintilianuksen viisaus on hyvä muistaa, jos kaiken muun unohtaakin. Robotit taas muistavat aina. Tutkijat taas ovat tekoälyn käyttäjinä ammattilaisia.

Perussuomalaisille luonnonvarat ovat lähellä sydäntä ja muistuttavat keskustalaisia arvoja samalla. Pohdinta maaseudun ja toimeentulon sekä peruselinkeinojemme kohtalosta yhdistää maalla syntyneet, eikä ratkaisut voi olla stadilaisen pinnallisia. Suomi tulee onnistumaan hiilinieluissaan kiitettävällä tavalla, sekä käyttäen alan parasta mahdollista teknologiaa ja osaamistamme. Se on myös jatkossa suomalaista vientituotetta maailmalle. Tämä on hyvä muistaa edustajiemme tehtäessä politiikkaa luonnon ja ilmastonmuutoksen kohdalla.

Nuorille poliitikoille sopii ikivanha ohje, jossa kerrotaan kuinka emme opiskele koulua vaan elämää varten. ”Non scholae, sed vitae discimus.”  Toki tästä on irvileukojen ironinen muotokin. Emme opiskele elämää vaan koulua varten. Tai sitten vaaleja. Non vitae, sed scholae discimus.”

Kaikki kolme pääpuoluettamme ovat hyvinkin yksimielisiä maamme pitämisestä asuttuna ja sosiaaliturvan kokonaisuudistaminen on sekin edessä lähivuosinamme. Millaista mallia tulevaisuudessa käytetään ja jatketaanko 20 hyvinvointialueen voimin, on puolueillemme vielä avoimia.

Kerran tehtyjä virheitä ei voida heti lähteä korjaamaan, olkoonkin ettei niiden taustalla ollutta poliittista pakkopullaa enää näyttäisi olevan. Siis keskustapuoleen kannatuksen vaatimaa aluejakoa yhteiskunnassa, joka toimii digiajan välinein, tekoälyn ja robotiikan avustamana. Näissä tulevissa vaaleissamme menneen ajan ylistäjät eivät menesty. ”Laudator temporis acti.”

Suomessa on helppo elää pelkän sosiaaliturvan varassa, on väitteenä niin kokoomuksen kuin perussuomalaisten allekirjoittama, mutta tässä sosiaalidemokraatit ja vasemmisto ovat jyrkästi eri mieltä.

Raja kulkee noudattaen hyvin perinteistä suomalaista ajattelua, jossa poliittinen kartta ja sen liberaaliksi kutsuttu radikaali vasemmisto sekä konservatiiviseksi nimitelty talousoikeisto ovat edelleen samaa maailmankuvaa, kuten aikanaan Kari Suomalaisen pilapiirroksissamme.

Niistä ulos kasvaminen vie vielä vuosikymmeniä, eikä meillä ole aikaa odotella tällaista ilmiötä reaaliaikaisessa maailmassa ja sen innovaatiopolitiikassa, ekologisen klusterin rakenteissa (ks. Matti Luostarinen: Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka).   

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts