Marian ilmestyspäivästä kesäaikaan

Arpa on heitetty – Alea iacta est 26.03.2023 – 17.03.2024 Sunnuntaina on Marian ilmestyspäivä ja samalla kesäaika alkaa. Näin vuosi takaperin. Tänään on toisin. Riitelemme ja lakkoilemme emmekä kykene sopimaan mistään. Vuosi takaperin tänään kelloa siirretiin tunnilla eteenpäin. Olimme menettäneet tunnin. Talveen siirtyessämme haemme sen sitten takaisin. Tänään kello pysyy paikallaan ja kesäaika alkaa vasta pääsiäispäivänä. Olemme menettäneet sopimusyhteiskunnan traditiomme ja pilaamme sellaista pääomaa, jota on vaikea saada myöhemmin takaisin. Maailmalla riehuva viha ja eripura…
Read More

Mediayhteiskunnan solmut ja niiden avaajat

Äärimmäinen vaara vaiko viimeinen toivo? – Ultimum periculi – Ultima spes? 15.03.2024 Saska Saarikoski kirjoittaa tavastamme lukea verraten sitä kilpajuoksuun (HS 14.03.2024). Tuo juoksu, jonka jaksamme keskittyä lukemiseen, on mitattu sekunneissa. Se alkaa lähestyä sadan metrin pikapyrähdyksen aikoja, mutta sinun juoksemanasi. Siis noin 15 sekuntia, ei toki kymmentä. Meillä on siis vielä toivoakin. Olkoonkin että tuo aika on laskettu sinun ja minun tavastamme suoriutua tuosta matkasta. Siis kykyymme keskittyä samaan tekstiin ja sen lukusuoritukseen. Ei…
Read More

Mediayhteiskunnan kriisi II

Illuusioyhteiskunnan rakentajat  Usus magister est optimus – Käytäntö on paras opettaja Turun sanomat haastatteli minua vuonna 2011 hetkellä, jolloin oli kirjoittanut mm. kirjani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua”, ”Uusi mediayhteiskunta – Blogit ja sosiaalinen media innovaatioyhteiskunnan muutoksessa”, ”Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma” sekä luetuimman kirjani ”Social media – Economy and Strategy.” Jälkimmäisen moni on maailmalla joutunut myös tenttimään. Suomeksi sen kääntäminen oli tuolloin mahdotonta. Tänään kaksi viimeisintä kirjaani kertovat, kuinka tuo muutos on eletty ja missä olemme vuonna…
Read More

Hollywood ja tekotaiteellinen näytelmä

Tottumus on tyranni – Usus est tyrannus (Horatius). 12.02. 2024  Elämme ahdistavien uutisten aikaa. Kun käsittelin uutisena eilen häpeää, tänään sen kuuluisi olla jotain kokonaan muuta ja liittyä vaikkapa Ukrainan tukemiseen. Yksi monien joukossa koskee suurvaltioiden menneen maailman syntejä ja kolonialismia. Tätä asiaa on turha mennä kyselemään tekoälyltä ja algoritmeilta.    Se on sitonut kätensä omistajiensa politiikkaan. Kun Ranska irtautuu muusta Euroopasta, sen täytyy myös suojella omaa aseteollisuuttaan etenkin Afrikassa eikä Ranska ole ainut. Venäjän politiikkaa…
Read More

Häpeä

Potius mori quam foedari – Ennemmin kuolema kuin häpeä. 10.03.2024 Suomalainen puhuu häpeästä pääsääntöisesti myötähäpeän yhteydessä. Hän siis häpeää muita kuin itseään. Lisäksi häpeän tunne katoaa ajan myötä siinä missä muutkin tunteemme laimenevat tai muuttuvat vastakohdikseen. Oma häpeäni käynnistyi kolmevuotiaana nuoremman veljeni syntyessä ja muistan sen kuin eilisen päivän. Nuoremman veljeni ristiäistilaisuudessa kotonani Iisalmen maalaiskunnassa Hernejärven kylässä naapurimme olivat kokoontuneet kesällä 1954 seuraamaan nuoremman veljeni Karin kastetilaisuutta. Vanhempi veli muistaa tällaisen tapahtuman, kilpailijan syntymän vanhempien…
Read More

Klusteritaide ja taiteen klusterit

Otteita Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifestistani vuodelta 2005 09.03.2024 Klusteritaide on osa evolutionaarista tieteen teoriaa. Tämä koskee myös taiteen klusterirakenteita. Näin olen kirjoittanut klusteritaiteen manifestissani tammikuussa 2005. Se on samalla kohta numero yksi lukuista numeroitujen määritelmien joukosta. Sen voisi sivuuttaa myös kertomalla, kuinka taide ilmentää ihmisen esteettisiä tavoitteita. On luovan toiminnan tulos. Toisaalta se tyydyttää myös vastaanottajan esteettisiä odotuksia. Niinpä varhaisempi taide määriteltiinkin hyvin monella tavalla osana inhimillisen kulttuurin olemusta ja sen kulttuurisia erojamme mutta…
Read More

Naistenpäivän taustoista ja tavoitteista

Cras mulier erit (Cicero) – Huomenna hänestä tulee nainen 08.03.2024 Naistenpäivä on kansainvälinen juhlapäivä, jota vietetään 8. maaliskuuta joka vuosi. Päivän tarkoitus on juhlistaa naisten saavutuksia ja edistää naisten oikeuksia ja tasa-arvoa kaikkialla maailmassa. Naistenpäivä on myös tilaisuus muistaa naisten historiallista taistelua oikeuksiensa puolesta ja kiinnittää huomiota naisten kohtaamiin haasteisiin ja epäkohtiin eri yhteiskunnissa. Naistenpäivän on muutakin kuin imeliä sanoja – ”Blanda verba.” Naistenpäivän historia juontaa juurensa naisten kamppailuun työolosuhteiden ja oikeuksien puolesta. Ensimmäinen naistenpäivä…
Read More

Pimeän aineen valoisammalla puolella

Miksi suomalaisten lapsiluku on romahtanut? Paperi ei punastu – Charta non erubescit 06.03.2024 Tiesitkö, miten kiinalaiset siirtyivät jo aikoja jäniksen vuodesta lohikäärmeen vuoteen ja me hybridiyhteiskunnassa astelevat illuusioyhteiskuntaan. Ero kiinalaisten tavassa kertoa yhteiskunnallisista ja suurista, kansakuntaa koskettavista muutoksista saa aikaan siellä lukuisia astrologisia ihmeitä. Lapsiakin syntyy nyt aivan eri tavalla kuin edellisen tähtimerkin aikana.  Jäniksen vuosi ja siitä romaanin kirjoittanut kirjailijamme Arto Paasilinna myi kirjaansa ympäri Eurooppaa. Jäniksen vuonna ei syntynyt lapsia kuten lohikäärmeen vuonna.…
Read More

Poliittinen paradoksi ja kansa kahtia

Dikotomia ja Zenonin paradoksit Camera obscura – Canina eloquentia  Hämärä huone – Koiran puhetaito Tänään on muodikasta puhua dikotomiasta, kansan jakautumisesta kahtia. Oli vaalitkin mitkä tahansa, presidentinvaaleista alkaen, kansa tahtoo jakautua kahtia. Vaikka ehdokkaat olisivat kuin samasta puusta vuoltuja ja liki kaikesta yksimielisiä. Naisia ja miehiä on heitäkin edelleen liki sama määrä silloinkin, kun sukupuolivalikoima on laajentunut, 50,6 prosenttia synnyttäviä ja 49,4 prosenttia muuten vain synnytystä seuraavia kansalaisiamme. Loput ovat sitten koeputkiaikuisia eikä heitä lasketa…
Read More

Hybridiyhteiskunnasta kohti illuusioyhteiskuntaa

Mitä ihmeen illuusio? Sanoa nauraen totuus - "Ridentem dicere verum" (Horatius) 03.03. 2024 Illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe, joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusioksi kutsutaan myös taideteoksen, esityksen tai muun vastaavan synnyttämää todellisuusvaikutelmaa. Periaatteessa melkein mikä tahansa meille esitetty oman aikamme robotiikan tuote ja tekoälyn rakentama maailmankuva on illuusio. Se ei todellinen vaan matkii todellisuutta muuttaen vaikkapa sinun tuottaman työsi taideteoksena tai kirjallisena tuotteena keinotekoiseksi illuusioksi. Sinä itsekin havahtuisit sen todellisuudesta muistamatta, ettet…
Read More