Algoritmikuninkaan aikaan – Agropoliitasta rottakuninkaan kautta algoritmikuninkaaksi.
Johdanto
Olemme ehtineet kirjoittamattoman kirjani lukuun numero L (50). L=50, C=100, D=500, M=1000. Näillä evästyksin etenemme jatkossa käyttäen molempia merkintöjä. Koska ”Kirjoittamaton kirja” on loppuluvuissaan ja lähdekirjallisuuden viimeisissä virsissä, luvut alkavat mielestäni lähestyä puolimatkaa kirjoittamattoman kirjan lopullista laajuutta. Täyttäessäni heinäkuun kymmenes 75-vuotta toivoisin kirjan olevan myös muuta kuin kirjoittamaton. Olemme näet edenneet kohtuullisen ripeää tahtia ja kiirettä vaatii vain kirppujen jahtaaminen, eilistä et kiinni saa, huomista et pakoon pääse. Eivätkä ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin. Lisäksi on tehtävä hyviä töitä, vaikka palkkana olisikin kiittämättömyys, kertovat minulle läheiset italialaiset. Ja joka ei osaa tanssia, moittii lattiaa.
Agropoliitan syntymästä ehti kulua aikaa ennen algoritmikuninkaan syntyä kirjanani. Agropoliksen toimita-ajatus ja visio synty ideasta ja ideakilpailusta sekä sen voittaneesta ”ideastani”. Kyse ei ollut pelkästä ideasta vaan ”Agropolis strategiasta” joka oli syytä kääntää saman tien englanniksi ja levittää IASP:n ja AURP:n jäsenogranisaatioille tiede- ja teknologiakeskuksinamme (science parks). Idea oli vain ensin rakennettava kirjaksi ja luonnollisesti englanninkielisenä samalla. Suomalaisena ja Hämeeseen sen jättäen tuloksena olisi ollut enintään kunnallinen organisaatio joka tulisi käyttämään nimenään agropolisen antamaa myös globaalia arvovaltaa. Näin meillä Suomessa paikallishallinto hoitaa tehtävänsä ja sen sisällön toteuttaminen siirtyy toisaanne. Niin kävi nytkin.
Tuolloin 1990-luvulla ideakilpailun järjestänyt Lounais-Hämeen kunnat ja Forssan kaupunki olivat ulkona niin algoritmeista kuin tiedepuistoistammekin innovaatioprosessien edetessä globaalina ja kuntien ideakilpailut puolestaan omia ratojaan. Niinpä voittanut idea vaihtui heillä ”Agropolis -nimeä” käyttäväksi paikalliseksi kehitysyhtiöksi. Tänään näitä virhetulkintoja syntyy yhtenään ja osana sosiaalisen median syntyä. On tehtävä hyviä töitä, vaikka palkka olisikin kiittämättömyys.
Samaan aikaan globaali maailma ja sen sadat tiede- ja teknologiakeskukset käsittelivät kirjaani ”The Agropolis Strategy”. Sen yhteydessä toki mainittiin kansallinen maatalouden tutkimuskeskus (MTT nykyinen Luke) Jokiosten kunnassa ja verkottuen ympäri maata ja maailmaa. Luonnonvaroista vastaavalle laitokselle ideani ja kirjani sopi epäilemättä kuin nyrkki silmään hetkellä, jolloin EU-jäsenyytemme oli alkamassa ja maataloudelle jaettavat tuet olivat todella mittavat.
Syntyi käsite ”Agropolis vision” – ”Conclusion of the meetings and seminar in cluster of food staff chain, education, research, firms and administration” (ks. lähteet). Seuraava kirjani avasi käsitettä uudelleen nimellä: ”Agropolis Strategia – Suomalaisen maaseudun toimintastrategioita yhdentyvässä Euroopassa”. ”Agropolis-Strategy and Funnish countryside in integrated Europe”. Mukana oli myös kirja ”Maatilojen ympäristönhoito” (ks. lähteet) sekä ”Osaaniskeskusohjelma”. ”The program of know-how center”. Muita tätä seuranneita ja yksityiskohtaisempia ohjelmia voi seurata avaten kirjojeni lähdeluettelon vuosilta 1991- 1995. Kirjoja syntyi tuolloin tästä aiheesta kaikkiaan 13 ja mukana myös kansallisia sekä kansainvälisiä tapahtumia. Se oli vahvaa ja voimakasta aikaa alan globaalissa kehitystyössä. Suomen alkava EU-jäsenyys antoi mahdollisuuden myös mittaviin yhteisiin ohjelmiinkin Euroopassa (ks lähteet).
Ideakilpailun aikanaan vuonna 1991 järjestäneet kunnat jatkoivat omaa ohjelmaansa kehitysyhtiön nimissä ja sisäministeriömme ”osaamiskeskusohjelmana”. Suomen liityttyä EU:n täysjäseneksi tällä ohjelmalla ja sen kytkenöillä kansainvälisiin verkostoihin oli toki keskeinen ellei ratkaiseva merkitys luonnonvarojemme ja kansainvälisen verkottumisen hoitamisessa (ks lähteet). Toki ilmiö oli vieras myös vaikkapa Etelä-Amerikalle, jonne sain kutsun suoraan Turkissa luentoani pitäen. Samalla kutsun saapua juhlapuhujaksi ja esittelemään Brasiliassa jo leviävän ohjelman ”isänä” (Agropolis Strategy).
Myöhemmin tästä irtautui etenkin jokiohjelmiin erikoistunut ”European rivers network” ja kiinalainen ”Sustainable developmen China”. Näiden globaalien ohjelmien yhdistäminen jo vuosia jatkuneeseen ”Agropolis strategiaan” oli luonnonvarojemme käytön näkökulmasta ratkaisevan tärkeä ja viimeisintä monitieteistä tietoa käyttävä globaali kokonaisuus samalla jokilaaksoihin kytkeytyneenä (ks. lähteet). Valtaosa maatalouden aktiviteeteista on syntynyt juuri jokien suistoihin ja hedelmällisiin jokilaaksoihin. Lisäksi verkosto- ja klusterirakenteet osana IASP:n ja AURP:n jo valmiita rakenteita vauhditti hallinnollisten prosessien hoitamista osana globaalia tiedepuistojen ja teknologiakeskusten ohjelmia (ks. lähteet 1991 – 2000). Käsite ”Sustainable development in Agriculture. Indicators, administrative programs and demonstrations – SUSAGRI” oli syntynyt.
Uusi vuosituhat eteni nyt valmiiden organisaatioiden ja klusterirakenteiden hoitaessa muuttuvan ja kehittyvä teknologian avulla prosessin jatkoa (ks. lähteet). Suomen osuus tässä prosessissa oli erittäin merkittävä kiitos alan perustutkimuksemme ja EU-jäsenyytemme. Näin jatkui eläkepäiviini saakka. Toki mukana oli myös lieveilmiöitä: (ks: lähteet esim. ”Social media economy” – ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” sekä ”Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramnatiikkaa Osa I ja II” (2013).
Syntyivät kirjat: ”Tuhannen ja yhden vuoden tarinat – Thousand and one Years” sekä vuoden 2013 ”Enteet ja utopiat, dystopiat. Taantuma kylmään sotaan” sekä lopulta ”Arctic Babylon II ja III” sekä satavuotiaan Suomen kirjani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”. Siis vuonna 2017. Myöhemmin oppikirjat kokemuksistamme nimellä: ”Suomi – Maailman onnellisimman maan oppikirja numero I ja II” vuonna 2019. Siis samaan aikaan kun pandemia muutti kaiken. Ja takana oli ”Menetetty vuosikymmen” ja ”Vuosikymmenen kirjani” osat I ja II. Järjestyksessä 111. kirjani. (ks. Lähteet).
Myöhemmin 2020-luvulla prosessi eteni lukuisten sekä tieteellisten artikkeleiden, lehtikirjoitusten että etenki aiemmin perustetun BoD kustantamon kautta Saksassa työskennelleen. Suomessa vastaavaa julkaisutoimitaa olisi ollut mahdoton hoitaa. Muutos niin teknologiassa kuin poikkitieteisessä työskentelyssä oli maallemme ja tutkimuslaitoksillemme vieras.
Kirjani ”Rottakuningas” ja sitä seurannut ”Algoritmikuningas” avasi ilmiötä vuonna 2019: ”Suomi – Maailman onnellisimman maan oppikirja I ja II” sekä ”Vuosikymmenen kirja – osa I ja II” esee ja blogikokoelmineen kuvasi prosessin etenemistä ja sen taustoja, myös koomisia ilmiöitä. Toki samalla myös äärimmäisen surullisia ja dramaattisiakin. Niiden muistelu tuo mieleeni tapahtumat Lapissa, jokilaaksojen ihmisten kohtalot ja kirjani näistä surullisista ilmiöistä ennen jokiensuojelua koskineen sekä ympäristöministeriön perustamista. Olen näistä kirjoittanut, jopa väitellyt ensimmäisen kerran tohtoriksikin sekä toiminut globaaleissa alan järjestöissä (AURP, IASP). Vieraillut luennoimassa yli sadassa valtiossa.
Oli siirrytty ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan” (ks. lähteet). ”Pandemiasta taantumaan – Luvan tuhon vuosi” sekä muistelmakirjoihini vuonna 2021. ”Muistelmakirja – NYT” sekä ”Cluster Art and Art of clusters 70 years”. (ks. lähteet). Täytin tuolloin 70 vuotta. Syntyivät kirjat ”Härän ja omikronin vuosi” – ”Bull and Omicron Year” sekä ”Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä – Cluster Policy, Economy and Art”, ”Teesi, Antiteesi ja Synteesi – Mytomania, Eskapismi, Putinismi.” ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022”. ”Europe’s crazy year 2022.” (ks lähteet). Elämme tuon ajan seurauksia ja muistoja tänään vunna 2026.
Arctic Babylon III ja ”Dun spiro, spero – De visu – De auditu – De olfactu. Näkemänsä – Kuulemansa – Haistamansa ” (ks lähteet) saivat nekin kirjoina alkunsa tuosta ajastamme vuonna 2023. ”Botrus Art – Arte Clusters – Cluster Art and Art of Clusters II” syntyi samana vuonna kuten myös kirjajätit ”Sosiaalisen median talous ja stretegia. Algoritmit ja robotiikka – ”Social media economy and strategy – Algorithms and robotics”. (ks. lähteet).
Algoritmit ja tekoäly reagoivt kirjoihini myöhään. Vasta vuoden 2024 ja 2025 liki kirja ja kuukausi sai tekoälyn heräämään. Suomalainen media ei regoinut vielä tällöinkään. Ilmiö on paitsi surkuhupaisa samalla surullinen ja koominen kertoen kansakunnan tilasta kaiken oleellisen.
Kirjat toki levisivät globaalina (ks lähteet) ja kustantajan oli lopulta laajennettava oma työnsä pienestä luostarilaitoksen juurelle syntyneestä kyläpahasta Hampuriin. Se kasvoi Euroopan suurimmaksi. Jopa sukumme kirjapaino vuodelta 1980 ja sen tuolloinen digipaino olivat edellä saksalaista elämää tai elämää Suomessa 2000-luvun kääntyessä jo kohti kolmatta vuosikymmentään.
Ilmiö oli ja on yhtäällä koominen ja samaan aikaanhyvin surullinenkin. Kun muutos lopulta tapahtui se oli luonnollisesti samalla osa sitä prosessia, jota Euroopassa eletään nyt vuonna 2026 seuraten tapahtumia Lähi-idässä. Euroopan ja Suomen talous ja pommien räjähtelyt vanhan rajantakaisen Karjalan suunnalla on mahdollista kuvata medioihimme Suomessa ja Lappenranmnasa asuenkin.